Maatalous vaikeuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista Etelä-Pohjanmaalla

Huomiota tulisi kiinnittää myös liikenteen päästöihin. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan puolet maakunnista ei saavuta asetettua päästövähenemätavoitetta vuoteen 2030.

Luomu Mattisen tilan pelto ja lehmiä Kouvolan Valkealassa.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla maatalous tuottaa suurimmat päästöt. Kuva: Antro Valo / Yle
  • Birgitta Vuorela

Etelä-Pohjanmaa jää nykytoimin kansallisesta ilmastotavoitteesta, arvioi Suomen ympäristökeskus (Syke). Vuoteen 2030 mennessä päästövähenemän tulisi olla 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Etelä-Pohjanmaan maakunnan päästöt ovat vähentyneet vuosina 1990–2023 noin 26 prosenttia.

Muihin maakuntiin verrattuna haasteena ovat etenkin maatalouden päästöt. Ilman maataloutta päästökehitys on lähempänä maakuntien keskijoukkoa.

Vuoden 2030 ennusteen mukaisesti maatalous aiheuttaa yli puolet maakunnan kokonaispäästöistä, tieliikenne 16 prosenttia, työkoneet 8 prosenttia ja kaukolämpö 6 prosenttia.

Maakunnan 18 kunnasta viiden päästöt vähintään puolittuvat vuosina 1990–2030. Myönteisen päästökehityksen parhaimmistoa ovat Soini, Karijoki ja Seinäjoki, mutta myös muiden kuntien ilmastotyö saa kiitosta.

Syken arvion mukaan Etelä-Pohjanmaalla tulisi keskittyä etenkin tieliikenteen sähköistämisen nopeuttamiseen ja ajojen vähentämiseen.

Tätä voisi auttaa kehittämällä joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen väyläverkostoa etenkin kaupunkimaisilla alueilla.

Arvion mukaan puolet Manner-Suomen maakunnista saavuttaa tavoitteen, puolet ei.