Ruokakaupan eteisessä on kahdessa jonossa tavallisen näköisiä ostoskärryjä, joiden aisaan on kuitenkin kiinnitetty tabletti. Kun vapautan kärryn jonosta työntämällä tutun poletin sisään, huomaan, että kärry onkin reunoistaan kiinni kuparilistassa eikä ole heti vapaa sivusuunnassa kuten tavallinen ostoskärry.
Tartuinkin älykkääseen ostoskärryyn espoolaisessa ruokakaupassa. Tabletti on ladattu kuparilistan kautta käyttövalmiiksi.
Älykäs ostoskärry osaa neuvoa minulle, mistä löydän esimerkiksi sinapin, koska en ole tutussa lähikaupassani. Kun naputtelen tablettiin sinappi-sanan, se näyttää minulle kaikki erilaiset merkit, tämän kaupan sinappitarjouksen sekä sinappihyllyn sijainnin. Kauppaan on rakennettu tätä varten paikannusjärjestelmä. Tuotetietoja kärry hakee kaupan tietojärjestelmistä.
Selaan myös reseptejä ja kun päätän tänään kokata uunikalaa, lisään napautuksella kaikki reseptiin tarvittavat tuotteet ostoslistalle ja lähden etsimään niitä paikannuksella. Poistan ostolistalta esimerkiksi suolan, koska sitä minulla on jo kotona.
Älykärryjä on jo ympäri Suomen ja Paraguayssa
Älykäs ostoskärry on suomalaisen startup-yrityksen Smartcartin keksintö. Niitä on jo kymmenissä K-ruokakaupoissa ympäri Suomen; pohjoisin on kuuluisa Jounin kauppa Äkäslompolossa.
Eteläisimmät älykärryt rullaavat kuitenkin, Paraguayssa Etelä-Amerikassa, jonne startup-yritys on toimittanut ensimmäiset 20 älykärryä suuren Superseis-ketjun liikkeeseen. Tänä vuonna Suomesta toimitetaan kärryt kymmeneen seuraavaan kauppaan.
– Paraguayssa on jo käytössä tabletin takakamera, jolla voi skannata tuotteesta hintatietoja, kaloreita ja raaka-aineita, eli kaikkea tietoa, mitä kaupan järjestelmässä tuotteesta on. Paraguayssa hinnat voivat vaihdella pari kolme kertaa päivässä johtuen siitä talousalueesta, joten asiakkaat haluavat tarkistaa hinnan ennen kuin ovat kassalla, Smartcartin toimitusjohtaja Petteri Heiman kertoo.
Minä saan tuotetietoja esiin vaikka perunalastuista, kun naputtelen älykärryn tablettiin tuon yleissanan tai esimerkiksi Estrella-tuotenimen. Vaivalloista, huomaan.
Toimitusjohtaja Petteri Heiman toivoo, että älykärryn kameraa päästäisiin pian kokeilemaan Suomessakin asioinnin nopeuttamiseksi.
– Yli 80 prosenttia ajasta kassalla kuluu tuotteiden laittamiseen hihnalle, viivakoodien lukemiseen ja taas pakkaamiseen hihnalta kassiin. Älykärryn kamera voisi skannata tuotteen hinnan jo silloin, kun tuote nostetaan hyllystä kärryssä olevaan kassiin. Näin päästäisiin kassaruuhkista ja kaikkien asiointi kaupassa nopeutuisi.
Heimanin mukaan asiakkaiden rehellisyyttä tutkittaisiin pistokokeilla, vaa'oilla tai sillä, että älykärryn jonosta ottava asiakas tunnistautuu esimerkiksi kanta-asiakaskortilla.
Startupin taustalla on kokenut ammattilainen
Nyt kohistaan esimerkiksi Amazon Echosta eli tietokoneiden ohjaamisesta äänellä. Älykärry ei ymmärrä puhetta. Ja onneksi saan siinä pyörivistä mainoksista äänen pois yhdellä klikkauksella.
– Ääniohjauksesta on ollut puhetta. Kaupoissa taustamelu on kuitenkin haasteellista: päivällä on hiljaista, mutta illansuussa vilkkaimpaan ostosaikaan taustamelu kasvaa, Heiman kertoo.
Smartcartin tavoitteena on tänä vuonna yli viiden miljoonan euron liikevaihto. Markkinoita älykärryille etsitään Etelä-Amerikan lisäksi Aasiasta ja Euroopasta. Startupin hallituksen johdossa on kokenut ammattilainen, entinen Patrian toimitusjohtaja Jorma Wiitakorpi. Yhtiö kotipaikka on Vantaa.
Uusin teknologia tunkee nyt kauppoihin, sillä kaupat haluavat tehdä ostamisesta nopeaa, helppoa ja mukavaa. Ja sitähän mekin haluamme.
Kun testasin älykästä ostoskärryä kolmessa K-ruokakaupassa, olin ainoa, joka naputteli sitä. Kun kysyin muilta asiakkailta, miksi he eivät käytä sitä, ja he totesivat, ettei nyt ole oikein aikaa opetella, tai että tabletin toiminta oli osoittautunut liian vaikeaksi.
Smartcartin oman tutkimuksen mukaan älykärryn innokkain käyttäjäryhmä ovat kaltaiseni 40–50-vuotiaat naiset. Hekin ehkä haluavat nopeasti työpäivän jälkeen ideoita siitä, mitä tänään kokata.
Sähköinen kassakuitti on menestys
K-ruokakaupan mobiilisovellusta käyttää viikottain 150 000 asiakasta. Sovelluksessa kätevintä on ehdottomasti se, että se näyttää ostoshistorian: koska me tutkimustenkin mukaan ostamme samoja suosikkituotteita, ne on helppo lisätä kännykässä uuteenkin kauppalistaan. Vielä tätä listaa ei pysty siirtämään kännykästä älykkään ostoskärryn tablettiin.
S-ryhmän mobiilisovelluksen valtti on puolestaan sähköinen kassakuitti. Sitä käyttää jo 175 000 osuuskaupan jäsentä ja joka kuukausi peräti 10 000 uutta asiakasta haluaa eroon paperisista kuiteista.
Nopea kassa lukee viivakoodit joka suunnasta
Uusissa ja remontoiduissa Lidlin myymälöissä on käytössä nopeat kassakoneet, jotka lukevat viivakoodin myös päältä ja sivuilta, joten kassahenkilön ei enää tarvitse käännellä tuotteita.
Tulevaisuudessa asiointiamme voivat nopeuttaa myös hedelmä- ja vihannesosaston älykkäät vaa'at, jotka tunnistavat vaikka banaanin ja suorastaan sylkäisevät tarralapun nopeasti ulos.
Digitaalisia hintalappuja esimerkiksi Kesko on jo testannut Helsingissä kahdessa vilkkaassa kaupassa.
– Muualla Euroopassa niitä käytetään jo. Näen niiden hyödyn etenkin verkkokaupoissa: esimerkiksi kardemummaa voi olla vaikea löytää maustehyllystä, jolloin kardemumman vilkkuva digitaalinen hintalappu nopeuttaisi asiakkaan ruokakassia keräävän työtä merkittävästi, sanoo myyntijohtaja Mika Kakko Keskolta.
Some-hissin kehittäminen vei pari vuotta
Kaupassa käynnin halutaan olevan myös elämyksellistä ja viihdyttävää, ja tähän saumaan yrittävät iskeä Kone ja kauppakeskuksia omistava Citycon. Ne testaavat yhdessä Myyrmannin ostoskeskuksessa Vantaalla some-hissiä. Se tarkoittaa normaalisti liikkuvaa hissiä, jonka takaseinälle, peilin taakse, heijastetaan asiakkaiden ja kauppakeskuksen liikkeiden Instagram-kuvia sekä Facebook-päivityksiä.
Some-hississä näkyi viime viikon lopussa muun muassa kauppakeskuksessa partioineen Vantaan etsivän nuorisotyön ja Vantaan lastensuojelun Instagram-päivityksiä tunnisteella #myyrmannin_somehissi.
Hissin kehittäminen vei Koneen ammattilaisilta pari vuotta.
– Tarvittiin paljon kokeiluja, miten näyttö ja sen edessä oleva peilipinta toimivat; esimerkiksi heijastukset pitää huomioida, jotta sisältö näkyy hyvin. Lisäksi hissin valaistuksesta on paljon turvallisuussääntöjä, Koneen valaistussuunnittelija Jukka Korpihete kertoo.
Jos seinällä ei näy some-päivityksiä, pinta toimii peilinä. Lisäksi kauppakeskus voi muuttaa hissin valaistuksen vaikka punaiseksi jouluna ja keltaiseksi pääsiäisenä.
Tuntuu uskomattomalta, ettei kukaan esimerkiksi Kaukoidässä ole jo keksinyt tätä.
– Erilaisia näyttötauluja ja videoita hissien katossa on ollut jo kauan, mutta meidän tietojemme mukaan kukaan ei ole tosiaan vielä yhdistänyt yhteisöllisyyttä ja sosiaalista mediaa hissiin. Hissin kehittely jatkuu yhdessä asiakkaiden ja kauppakeskuksen liikkeiden kanssa, Koneen liiketoimintajohtaja Sami Vesala sanoo.
Citycon selvittää esimerkiksi sitä, lähtevätkö hissin matkustajat tarjousten perässä, jos kampaamo mainostaa some-päivityksellään viime hetken vapaita aikoja tai ravintola lounasajan päätyttyä edullisia takeaway-annoksia.
Citycon aikoo tuoda some-hissejä myös muihin kauppakeskuksiinsa.