Kaupan aulan peliautomaatti, johon useimmat eivät kauppareissullaan kiinnitä mitään huomiota tai ehkä joskus tipauttavat muutaman euron, on kymmenille tuhansille suomalaisille mahdoton ohittaa.
Parin vuoden takaisen asiantuntijaraportin mukaan puolisentoista prosenttia suomalaisista on rahapeleistä riippuvaisia, mutta peräti 18 prosentilla pelaaminen on riskitasolla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella heräsi ajatus, voisiko peliautomaattien koukuttavuuden estää nenään suihkutettavalla lääkkeellä. Kokeet ovat alkamassa tässä kuussa. Yli 30 peliriippuvuuteensa tuskastunutta on jo pyrkinyt koeryhmään, ja haku jatkuu THL:n verkkosivulla.
Lääkkeen on tehottava nopeasti
Heroiinin ja muiden opiaattihuumeiden yliannostuskuolemia estävä lääke, naloksoni, ei ole uusi. Sillä ei myöskään ensi kertaa hoideta riippuvuusongelmia. Välittömästi toimivana peliongelmaisten täsmälääkkeenä sitä ei kuitenkaan ole tutkittu missään muualla.
Tutkimusprofessori Hannu Alho on tulosten suhteen hyvin toiveikas. Optimismiin antaa syytä THL:n viiden vuoden takainen tutkimus, jossa kokeiltavana oli sama aine mutta tabletteina. Niistä näytti olevan apua, mutta tulos ei ollut kyllin selvä.
– Tällainen pelaaminen on hyvin impulsiivista. Halu tulee yhtäkkiä. ”Nyt pitää päästä pelaamaan!" Jos silloin ottaa tabletin, kestää ainakin tunnin ennen kuin se rupeaa vaikuttamaan, Alho sanoo.
Täsmälääke peliautomaatin vieressä?
Koska näytti siltä, että lääke toimisi, jos aika riittäisi, tutkijat jatkoivat ajatustaan.
– Siitä me kehittelimme tätä ideaa, että samasta aineesta vesiliukoisena voisi kehittää nenäsumutteen. Oletettiin, että se vaikuttaisi nopeasti. Tutkimme sitä Turun yliopiston kanssa yhdessä ja totesimme, että juu, se todellakin vaikuttaa ihan muutamassa minuutissa, Alho kertoo.
Käytännössä se voisi tarkoittaa, että pelihimo on torpattavissa vielä ihan automaatin vieressä.
– Jos pelittää, niin heitetään se sumute nenään, ja sitten ei enää teekään mieli pelata. Tämä on se hypoteesi tutkimuksessamme.
Mielihyväkeskus pakottaa robotiksi
Naloksoni ja muut opioidiantagonistit – naltreksoni ja nalmefeeni – pelastavat ihmishenkiä kumoamalla opiaattihuumeiden hengitystä lamaavan vaikutuksen. Pelaamiseen tai alkoholiin koukuttumista vastaan puolestaan auttaa lääkkeen se vaikutus, joka hillitsee aivojen mielihyväalueen ylivilkkautta.
Aluksi pelaaminen yleensä tuottaa ihmiselle hyvä olon. Kun pelaamisesta tulee riippuvuus, itse mielihyvä katoaa, mutta aivojen mielihyväalue on yliaktiivinen ja ihminen toimii kuin robotti, Alho selittää.
– Kun sitä estetään lääkkeellä, ihminen pystyy olemaan pelaamatta, tai jos pelaa, niin pelaa vähäsen ja pystyy sitten lopettamaan. Siitä on aivojen kuvantamistutkimusta näyttönä, että näin se homma toimii.
Mutta mistä lääke tietää, mihin sen pitää vaikuttaa – katoaako ihmiseltä pelihimon lisäksi mielihyvä kaikesta? Alhon mukaan myös potilaat ja tutkittavat kysyvät sitä ensimmäiseksi. Normaalit mielihyvät säilyvät, vain yliaktiivisuus leikkaantuu, hän vakuuttaa.
– On myös hyvin tärkeää, että lääke kohdennetaan johonkin tiettyyn asiaan. Jos on peliongelma, lääke pitää ottaa ennen peliä. Silloin mielihyvän leikkaantuminen kohdentuu asiaan, joka juuri sillä hetkellä aiheuttaa yliaktiivista aivotoimintaa.
Tablettitutkimus vähensi kaikkien pelaamista
THL:n tutkimusryhmässä on tilaa 130 peliriippuvaiselle. Pienellä pelailulla tutkimukseen ei pääse, vaan aluksi varmistetaan, että ongelma on todellinen. Kukin tutkittavista sitoutuu lähes kolmen kuukauden mittaiseen hoitoon. Palkintona häämöttää apu omaan elämäntilanteeseen.
– He eivät saa mitään rahallista korvausta tietenkään, mutta saavat hoidon: tämän lääkkeen ja muuta tukea ja motivointia. Ihan varmasti kaikki saavat hyötyä tästä tutkimuksesta. Näimme jo siinä tablettitutkimuksessa, että kaikki vähensivät pelaamista.
Näin Alho uskaltaa vakuuttaa myös niistä tutkittavista, jotka saavat naloksonin sijasta lumelääkettä. Kaksoissokkotutkimuksessa tutkijatkaan eivät tiedä, keitä he ovat. Se selviää vasta tutkimuksen lopussa, kun kirjekuoriin suljetut koodit avataan.
– Ainahan tämän tyyppisissä tutkimuksissa plasebovaikutus on voimakas. Ongelmana on saada selville ero sen ja spesifin vaikutuksen välillä. Siksi ryhmien pitää olla aika isoja.
Seuraava sumute alkoholiriippuvuuteen?
Ensimmäisiä tutkimustuloksia voitaneen julkaista puolentoista vuoden päästä. Jos ne ovat niin hyviä kuin Alho toivoo, toisestakin nenäsumutteesta on jo keskusteltu.
– Meillä on tietysti seuraavana ajatuksena, että sitten kokeillaan sama asiaa alkoholiriippuvuuteen. Se on varmaan sitten meidän seuraava tutkimuksemme, kun saadaan ensin tämä tehtyä.
Professori Hannu Alhoa hieman huvittaa kysymys, voisiko nenäsumutteita olla tulevaisuudessa apteekin hyllyllä myös esimerkiksi heille, joilla suklaa maistuu turhan hyvin. Olisiko se väärinkäyttöä?
– Niin… olisiko se väärinkäyttöä... Jos sinulle suklaan syöminen on ongelma, niin mikäs siinä. Tämä on lääke, jolla ei ole haittavaikutuksia eikä se itsessään aiheuta riippuvuutta. Periaatteessa sitä voi käyttää kaikennäköisiin riippuvuuksiin.
Opioidiantagonisteja on käytetty jo kolmisenkymmentä vuotta huumeiden yliannostuksen hoitamiseen, joskin tietysti vain hädän tullen eli kerta-annoksina.
– Tutkimuksia, joissa juuri naloksinia on käytetty pitkään, ei ole, mutta näitä muita valmisteita – naltreksonia ja nalmefeeniä – on käytetty yhtä mittaa monta vuotta, eikä niistä ole ilmennyt mitään haittaa. Niitä tutkimuksia on aika paljon, Alho sanoo.
Lääkekäytössä joillakin potilailla on ilmennyt ripulin ja huimauksen kaltaisia sivuvaikutuksia.
Ei silti ihmelääke
Alho kertoo, että hän ja hänen tutkimusryhmänsä lähtevät siitä, että nenäsumutteesta on peliriippuvaisille oikeasti apua. Teoria sen takana on hänen mukaansa vahva.
– Se ei tietenkään ole mikään ihmelääke. Ei se niin vaikuta, että ”pim, nyt en enää ikinä pelaa”, vaan siihen pitää liittyä se, että ihminen oppii hallitsemaan pelaamistaan.
Sen, miten lääke tulee mahdollisesti tulevaisuudessa myyntiin, ratkaisevat viranomaiset.
– Periaatteessa se voisi olla sopiva ihan apteekin hyllyltä ilman reseptiä saatavaksi lääkkeeksi, Hannu Alho sanoo.
_Täsmennetty 9.1. klo 15.10 opioidiantagonistilääkityksen sivuvaikutuksilla joillekin potilaille. _
Joko olet tilannut Ylen tiedekirjeen? Tilaa tästä ja varmista, että huomaat kiinnostavimmat tiedeaiheet.