Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto ja amerikkalainen lääkeyhtiö MSD ovat aloittaneet laajan yhteistyön.
Yhteistyö keskittyy tutkimukseen, lääketieteelliseen koulutukseen ja terveystaloustieteeseen. Yhteistyöllä tavoitellaan merkittäviä hyötyjä potilaiden hoitoon, hoitojen kehittämiseen sekä eri hoitomuotojen vaikuttavuuden arviointiin. MSD toimii kaikkiaan 140 maassa. Sillä on 68 000 työntekijää, Suomessa työntekijämäärä on 130. MSD on Merck&Co:n tytäryhtiö.
Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen sanoo, että yhteistyö avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.
– Kun ajatellaan, millaiset verkostot MSD:llä on, kansainvälistyminen on yliopistollekin astetta helpompaa.
Terveysala kasvun moottoriksi
Mönkkönen sanoo, että terveysalan osaaminen Suomessa on globaalisti vahva. Monesti terveyteen liittyviä asioita ajatellaan kulueränä, mutta jatkossa ne voivat olla kasvun moottori. Hyvä esimerkki tästä on terveysteknologia, jota on jo pystytty hyvin hyödyntämään taloudellisestikin, Mönkkönen muistuttaa.
Hän pitää tärkeänä, että Kuopion alueen vahvaa terveyteen liittyvää osaamista ja ymmärrystä saadaan nykyistä laajempaan yhteistyöhön. Siinä avainasemassa KYSin ja Itä-Suomen yliopiston lisäksi ovat terveysalan yritykset, paikalliset, kansalliset ja kansainväliset.
– Laaja-alainen strateginen yhteistyö on tärkeää. Opimme enemmän toisten osaamisesta. Törmäytetään osaamistamme, Mönkkönen sanoo.
– Tämä ei ole sulkeutuva ekosysteemi, vaan erittäin kiinnostava askel eteenpäin.
Tähän asti yhteistyötä esimerkiksi MSD:n kanssa on tehty lähinnä hankepohjalta.
Yhteinen sateenvarjo haussa
MSD:n yhteiskuntasuhdejohtaja Petri Lehto sanoo, että jatkossa hanketyön sijaan haetaan yhteistä isoa sateenvarjoa, jonka alle kootaan yhteisen kiinnostuksen kohteet. Muun muassa neurologiset sairaudet ovat keskiössä ja Kuopion vahva rooli tulevassa neurokeskuksessa on merkittävä. Myös Lehto sanoo, että suomalainen osaava terveydenhoito avaa suuria mahdollisuuksia kansainvälisesti.
– Terveysekosysteemissä on avautumassa uudenlainen yhteistyö.
Lehto kehuu, että Suomen hallitus ymmärtää terveystieteiden merkityksen ja Suomeen tulevat genomikeskus, neurokeskus ja syöpäkeskus ovat jo houkutelleet maahan myös muita laajoja kansainvälisten yritysten tutkimushankkeita.
Yhteistyö myös ulkokuntamyyntiä
KYSin johtajaylilääkäri Jorma Penttinen sanoo, että myös Suomen uusi kahdeksan alueellisen biopankin verkosto ja FinnGen-hanke ovat hyviä vetonauloja kansainvälisen tutkimuksen kannalta. Ne auttavat luomaan myös yhtenäisiä hoitolinjoja Itä-Suomeen, kun esimerkiksi perinnöllisistä sairauksista saadaan uutta tietoa.
FinnGen-hankkeessa hyödynnetään lähes kaikkien suomalaisten biopankkien keräämiä näytteitä. Perimästä saatava tieto eli genomitieto yhdistetään kansallisissa terveydenhuollon rekistereissä olevaan tietoon.
Tavoite on saada kerättyä noin puolen miljoonan suomalaisen terveystiedot genominäytteen avulla.
KYSin mukaan yhteistyösopimus MSD:n kanssa on myös eräänlaista ulkokuntamyyntiä, jolla pienennetään kuntiin ja valtion tutkimusrahoitukseen kohdistuvaa rahoitustarvetta.