Yhdysvaltalaisessa Johns Hopkinsin yliopistossa kehiteltävä veritesti tarvitsee vielä lisätutkimuksia, mutta sitä pidetään lupaavana.
Testiä on tähän mennessä kokeiltu 1 005 potilaaseen, joiden syövät oli jo aiemmin oireiden perusteella diagnosoitu.
Testi havaitsi keskimäärin 70 prosentin tarkkuudella munasarja-, maksa-, keuhko-, rinta-, maha-, haima-, ruokatorvi- sekä paksusuolen ja peräsuolen syövät.
Näistä viidelle syöpätyypille (munasarjasyöpä, maksasyöpä, mahasyöpä, haimasyöpä ja ruokatorven syöpä) ei ole nykyisin olemassa seulontatestejä. Nyt tutkittava testi seuloo nämä kasvaimet 69–98 prosentin tarkkuudella.
Testin tarkkuus oli varsin lupaava, sillä terveillä vapaaehtoisilla alle yhdellä prosentilla testi oli positiivinen.
Testi analysoi verestä virheitä kuudessatoista syöpägeenissä sekä kymmenen syövän biomarkkerina toimivan valkuaisaineen pitoisuuksia.
Tavoitteena on, että tämä CancerSEEK-niminen testi havaitsisi syövän aiempaa aikaisemmin, jo ennen kuin kasvain on aiheuttanut mitään oireita. Tutkimuksesta kertoi Science-lehti.
Testi ei ole vielä riittävän herkkä
Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, professori Sirpa Leppä Helsingin yliopistosta ja HYKS Syöpäkeskuksesta pitää tuloksia lupaavina mutta lisätutkimusta tarvitaan.
– Tämä on hyvin kiinnostava mutta toki vielä keskeneräinen tulos. Testi ei ole vielä tarpeeksi herkkä, mutta ilman muuta tämä on läpimurtotutkimus, ja jos tulos varmentuu jatkotutkimuksissa, testi voidaan ottaa tulevaisuudessa käytäntöön jossain vaiheessa, Leppä sanoo.
Nyt ei siis ole löydetty sellaista menetelmää, jolla kaikki syövät tavoitettaisiin, mutta löytö on silti merkittävä.
Jatkossa testiä tutkitaan jo lisää koehenkilöillä, joilla ei ole diagnosoitu syöpää. Tarvitaan vielä pitkiä ja laajoja tutkimuksia ennen kuin testi mahdollisesti tulee käyttöön.
– Puhuisin useasta vuodesta, kymmenestä ainakin, Sirpa Leppä sanoo.
Veritestistä toivotaan seulontakeinoa
Verinäytteen käytöstä syöpätutkimuksissa toivotaan suurta läpimurtoa syövänhoidon tueksi ja sitä tutkitaan nyt paljon, kertoo professori Sirpa Leppä.
Erityisesti on tutkittu, voitaisiinko verinäytteestä löytää geenivirheitä, jotka selittäisivät, miksi jokin syöpähoito ei tehoa tietyille potilaille.
Johns Hopkinsin tutkimuksessa uutena tulee se, että veritestiä tutkitaan mahdollisena syöpäseulonnan välineenä.
Verinäytteen ottaminen on potilaalle helppoa. Samalla tutkimuksen hinta on tarkoitus pitää niin kohtuullisena, että sitä voitaisiin käyttää laajamittaisesti.
Testin kustannukset ovat tässä vaiheessa 500 dollaria kappaleelta eli noin 408 euroa.
Apua vaikeasti havaittaviin syöpiin?
Lupaavaa on sekin, että menetelmä vaikuttaisi löytäneen hyvin juuri sellaisia syöpiä, joita on ollut vaikea havaita ennen kuin oireet alkavat.
– Tässä on löytynyt vahvemmin niitä syöpätauteja, joita ei voi löytää seulonnan avulla, professori Sirpa Leppä sanoo.
Testi ei tulosten mukaan löytänyt kovin hyvin rintasyöpää, mutta rintasyöpään on jo olemassa kohtuullisen hyvä seulontamenetelmä ja potilas voi myös itse löytää patin tunnustelemalla.
Sen sijaan testin avulla havaittiin varsin hyvin esimerkiksi munasarjasyöpä, jota ei ole ollut helppo löytää ennen oireiden ilmaantumista tai ilman mutkikasta kuvantamismenetelmää.
Testistä voi olla apua myös sen määrittämiseen, mistä kudoksesta syöpä on lähtenyt liikkeelle.
Ristiriitaisia arvioita
Myös uutistoimisto AFP:n haastattelemat ulkopuoliset asiantuntijat muistuttavat lisätutkimusten tarpeesta.
– Testin herkkyys on ykkösvaiheen syövissä melko alhainen, noin 40 prosenttia ja jopa ykkös- ja kakkosvaiheen yhdessä noin 60 prosenttia. Joten tämäkin testi yhä jättää huomaamatta suuren osa syövistä juuri siinä vaiheessa, jossa haluaisimme ne diagnosoida, sanoi Mangesh Thorat Barts Clinical Trials -yksiköstä, Queen Maryn yliopistosta Lontoosta
Lontoolaisen Syöpätutkimusinstituutin molekyylionkologian professori, Nicholas Turner arvostelee sitä, että testi antaa prosentin verran vääriä hälytyksiä:
– Se voi kuulostaa pieneltä, mutta populaation seulonnan tasolla se tarkoittaisi, että iso joukko ihmisiä saisi väärän tiedon syövästä.
Turnerin mukaan tutkimus on silti edistysaskel laajan seulontatestin kehittämisessä.
Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelema tohtori Gert Attard lontoolaisessa Syöpätutkimuksen insituutista puolestaan pitää testiä hyvin lupaavana:
– Olen valtavan innostunut. Tämä on Pyhä Graalin malja, diagnoosityöväline ilman muita menettelyjä kuten skannauksia ja kolonoskopiaa.
Ylihoitamisen vaara?
Attardkin tosin pohtii, mitä tiedolla alkuvaiheen syövästä tehdään.
Joissakin syövissä on parempi seurata kasvaimen kehittymistä kuin käydä kasvaimen kimppuun raskailla ja haittavaikutuksia aiheuttavilla hoidoilla. Tällaisia ovat muun muassa osa hitaasti etenevistä eturauhassyövistä.
Ylidiagnostiikan tai ylihoitamisen vaara on seulonnoissa olemassa, sanoo myös professori Sirpa Leppä.
– Silloin lääkärit ovat tärkeässä asemassa, että hoito kohdistuu oikein eikä hoideta jotain, millä ei ole merkitystä.
Leppä muistuttaa, että on joka tapauksessa vielä pitkä matka tutkitun veritestin käyttöönottoon. Syövän seulontojen järjestämisessä on otettava huomioon, miten vaikuttavaa seulonta olisi väestötasolla.