Maamiinoja, väijytyksiä, ammuskeluja. Viime viikko oli Länsi-Afrikan Malissa verinen.
Sunnuntaina ennen aamunkoittoa aseistetut miehet hyökkäsivät sotilastukikohtaan Itä-Malin Ménakassa aavikolla lähellä Nigerin rajaa. Kolme sotilasta kuoli.
Päivää ennen lauantaina noin 30 raskaasti aseistautunutta taistelijaa hyökkäsi sotilastukikohtaan Keski-Malin Soumpissa ja surmasi 14 sotilasta.
Torstaina maamiina räjäytti lähellä Bonin kylää auton, jolla ryhmä paikallisia oli matkustamassa Burkina Fasosta Malin puolelle viikoittaisille markkinoille. 24 ihmistä kuoli, mukaan lukien neljä äitiä vauvoineen.
– Terroristit käyttävät miinoja pelon levittämiseen, malilainen turvallisuuslähde sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Terroristit lymyilevät aavikoilla
Terroristijärjestö Isisille uskollisten taistelijoiden tiedetään piileksivän Malin ja Nigerin raja-alueella, jonne torstaina räjähtänyt maamiina oli asetettu.
Aseelliset ryhmät hyötyvät Saharan autiomaata ympäröivän Sahelin savannivyöhykkeen laajuudesta ja liikkuvat vapaasti valtioiden rajojen yli silmänkantamattomiin jatkuvilla aavikkoalueilla.
Sahelin alueella toimii aktiivisesti Islamilaisen Maghrebin al-Qaida, joka kuuluu Osama bin Ladenin perustamaan terroristiverkostoon.
Viime vuonna Malissa tehtiin 25 terrori-iskua ja naapurimaassa Burkina Fasossa kuusi. Tiedon lähteenä ovat PeaceTechLabin kokoamat karttatiedot.
Suurimman osan iskuista toteutti Islamilaisen Maghrebin al-Qaida. Gaossa tammikuussa 77 ihmistä surmanneen iskun puolestaan teki al-Qaidasta irtautunut al-Mourabitoun -ryhmä.
Burkina Fasossa on tehnyt iskuja Isisiin kuuluva Islamic State in Greater Sahara, jonka johtajan epäillään toimivan Malista käsin.
Radikalisoitumista joka puolella
Vuonna 2013 Ranskan panssariajoneuvot vyöryivät Malin kaupunkien kaduille. Sotilasoperaatiolla estettiin Pohjois-Malissa toimivien jihadistien eteneminen pääkaupunki Bamakoon asti.
Mali näytti jo hieman rauhoittuneen sen jälkeen, kun hallitus allekirjoitti rauhansopimuksen aseellisten ryhmien kanssa kesällä 2015.
Viimeisen vuoden aikana turvallisuustilanne on kuitenkin heikentynyt ja aseellisten ryhmien väkivalta on jälleen hiipinyt kohti pääkaupunki Bamakoa. Näin siitä huolimatta, että YK:n suurimpiin rauhanturvaoperaatioihin lukeutuva MINUSMA partioi Malissa.
Pääosin pohjoisen tuaregipaimentolaisten muodostama aseellinen ryhmä MNLA teki Malin sodan puhjettua vuoden 2012 alussa lyhyen aikaa yhteistyötä Pohjois-Malissa toimivien jihadistiryhmien, kuten tuareginationalisti Iyad ag Ghalin johtaman Ansar Dinen kanssa.
Ryhmien tiet kuitenkin erosivat, koska tuaregien MNLA ei halunnut Pohjois-Maliin jihadistiryhmien toivomaa, sharia-lailla hallittua islamilaista valtiota.
Pohjois- ja Keski-Malissa tapahtuneen radikalisoitumisen syitä ovat olleet esimerkiksi alikehittyneisyys ja valtion palvelujen, kuten koulujen ja terveysasemien puute. Jotkin ryhmät ovat myös esittäneet radikaalia jihadia ratkaisuksi siihen ongelmaan, että vähemmistöt eivät usein saa hyödyntää vapaasti Malin luonnonvaroja.
Myös joidenkin muiden Malin etnisten vähemmistöjen keskuuteen on muodostunut aseellisia ryhmiä, jotka ovat tehneet yhteistyötä jihadistiryhmien kanssa. Esimerkiksi Islamilaisen Maghrebin al-Qaida on samalla vaivihkaa ulottanut vaikutusvaltaansa Malin etelänaapuriin Burkina Fasoon asti.
EU-rahaa sotilasoperaatiolle
Rand-ajatushautomon tutkijan Michael Schurkinin mukaan ongelmana on se, että Malin hallitus presidentti Ibrahim Boubacar Keitan johdolla on pysynyt passiivisena turvallisuustilanteen hallinnassa.
Hallituksella ei edelleenkään ole otetta koko laajasta Malin valtiosta.
Nyt tilannetta yritetään ratkoa alueellisella yhteistyöllä. EU on luvannut 50 miljoonaa euroa rahoitusta viiden alueen maan muodostamalle G5-ryhmälle, joka pyrkii suitsimaan sotilasoperaatiolla Sahelin väkivaltaa. Ryhmään kuuluvat Tsad, Niger, Mali, Burkina Faso ja Mauritania, ja sen pitäisi olla toiminnassa viiden vuoden sisällä.
Lisäksi Senegal ja Mali ovat ilmoittaneet lähettävänsä Keski-Malin Moptiin noin tuhat sotilasta lähiaikoina. Joukkojen tarkoitus on varmistaa loppuvuodeksi suunniteltujen presidentinvaalien sujuminen.
On epävarmaa, onnistuvatko nämäkään operaatiot saamaan lähellä Euroopan rajoja lymyileviä terroristiryhmiä kuriin.
Lisää aiheesta meillä:
Aiheesta muualla:
The New York Times: Ambush on Mali Army Camp Leaves 14 Soldiers and 17 Attackers Dead
Juttua päivitetty 30.1. klo 14.17: Lisätty linkki Ylen vuonna 2013 kirjoitettuun juttuun, joka kertoo radikalisoitumisen ja Malin sodan taustoista. Tarkennettu tuaregipaimentolaisia käsittelevää kohtaa. Lisätty taustatietoa radikalisoitumisen syistä.