Toukkamaisia. Hauskannäköisiä. Vähän ällöttäviä.
Muun muassa tällaisia kuvauksia saa, kun istuttaa kolme ensikertalaista koirasmehiläis- eli kuhnuriburgerin ääreen pikaruokaravintolassa.
– Kyllä ruokakulttuuri tulevaisuudessa varmasti menee enemmän ja enemmän tähän suuntaan, jyväskyläläinen Petri Kiiski arvioi ruoka-annostaan ennakolta.
– Varmaan tämäkin on sellainen raaka-aine, että maustamisella on paljon merkitystä, Johanna Hakkarainen pohtii vieressä.
Kiiski, Hakkarainen ja Piia Tamio testasivat Ylen pyynnöstä kuhnurien eli koirasmehiläisten toukkien ympärille kehitettyä ravintola-annosta.
Kuhnureilla pyritään nyt hyönteisruoan aallonharjalle.
Elintarvikkeeksi jalostamalla aiemmin jätteeksi päätyneet kuhnurit saadaan kiertoon.
Jyväskyläläisellä Komppa-Seppälän luomutilalla havahduttiin viime kesänä siihen, että hunajantuotannossa mehiläispesistä poimituille kuhnureille voitaisiin saada uutta käyttöä ravintoloiden raaka-aineena.
Hyönteisten käyttö raaka-aineena sallittiin Suomessa viime syksynä, minkä jälkeen annoksia on alkanut ilmestyä yhä useamman ravintolan listoille.
Syksyllä myös Komppa-Seppälän pakastimen aarteita alettiin tarjota ravintoloille.
Enää kyse ei ole vain fine dining -paikkojen yllätysnumeroista, vaan arkisesta pikaruoasta.
Keskisuomalaisia kuhnureita viedään nyt kahteen jyväskyläläisravintolaan, lähiaikoina asiakkaita on tulossa myös pääkaupunkiseudun ja Tampereen ravintolamaailmasta.
Tiedossa on toistaiseksi vajaat kymmenkunta tilausta.
– Mehiläishoitajat poistavat koiraspuolisia kuhnuritoukkia mehiläispesistä torjuakseen varroapunkkia. Tähän saakka kuhnureita ei ole hyödynnetty, vaan ne ovat menneet hukkaan, kertoo perheyrityksen poika Vertti Seppälä, joka selvittää parhaillaan kuhnureiden hyödyntämistä ravintolakäytössä myös opinnäytetyötään varten.
Odotus oli, että tämä voisi olla ällöttävän makuinen suussa.
Piia Tamio
Mehiläishoitajalle pesistä poimittujen kuhnureiden käsittely tarkoittaa niiden puhdistamista ja pakastamista. Vertti Seppälä korostaa, että elintarvikkeeksi jalostamalla aiemmin jätteeksi päätyneet kuhnurit saadaan kiertoon.
– Niitä voi paistaa pannulla, jolloin niihin tulee mukava pähkinäinen maku. Ulkonäöltään ne ovat lähellä pieniä katkarapuja, Seppälä luonnehtii.
Kuhnuriannosta testanneet Johanna Hakkarainen ja Petri Kiiski kuvaavat katkaravun kaltaisen toukan tuntumaa hernemäiseksi.
– Ei se ole oikein sitkeäkään. Eikä rapea, Hakkarainen sanoo.
– Odotus oli, että tämä voisi olla ällöttävän makuinen suussa. Mutta ei. Aika neutraali, hyväkin maku, Piia Tamio summaa.
Lisätienestiä hunajantuottajalle?
Jyväskyläläisessä Taikuri-ravintolassa kuhnureihin tartuttiin etujoukoissa. Annos tuotiin kokeiluun loppusyksystä ja nyt se on listalla saatavissa.
– Pääsääntöisesti maistaneet ovat tykänneet kuhnurista, vaikka toki hyönteisiin ja toukkiin liittyy ennakkoluuloja. Kuhnuri on aika pehmeä raaka-aine, joka toimii paistettuna oikein hyvin, sanoo ravintolan keittiömestari ja yrittäjä Jani Tiilikainen.
– Annoksia menee kymmeniä viikossa.
Vertti Seppälän mukaan kuhnureiden myynti voisi tuoda mehiläishoitajille merkittävän sivutulon ja hunajantuotannon sivutuotteena niitä voitaisiin saada myyntiin jopa 50 000 kiloa.
Määrä on melkoinen, kun miettii toukan pientä kokoa.
Suomen Mehiläishoitajien liitossa kuhnureiden käyttöä raaka-aineena on jo pohdittu muun muassa alan talvipäivillä.
– Vielä se ei ole yleistä, mutta itse uskon siihen. Se on ilman muuta mahdollisuus ja yritämme viedä sitä eteenpäin, sanoo Suomen mehiläishoitajain liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen.
Hyönteisravinto sopii myös lapsille
Kiinnostus hyönteistuotteisiin kasvaa koko ajan ravintolamaailmassa. Esimerkiksi pizzaketju Kotipizza on aiemmin kertonut kaavailevansa sirkkapizzaa valikoimaansa (Maaseudun Tulevaisuus).
Markettien valikoimiin puolestaan on viime syksyn jälkeen valunut muun muassa sirkkaleipää, -suklaata ja -granolaa (Helsingin Sanomat).
Eviraan rekisteröityneitä hyönteiskasvattajia on Suomessa nykyisellään 16. Elintarvikkeeksi hyönteisiä jalostaa useampikin toimija. Erityistä ilmoitusta ei tarvita, mikäli jo olemassa olevan elintarvikehuoneiston omistava toimija haluaa aloittaa hyönteisten käytön raaka-aineena.
– Ne ovat raaka-aineita siinä missä muutkin, Eviran ylitarkastaja Riina Keski-Saari luonnehtii.
Hyönteisruokaan kannattaa suhtautua varovaisesti, mikäli on allerginen esimerkiksi äyriäisille tai nilviäisille. Sen sijaan muita suosituksia hyönteisruoasta ei ole – hyönteisillä höystettyä sapuskaa on siis sopivaa tarjota vaikkapa pienelle lapselle.
– Toistaiseksi ei ole nähty tarvetta antaa suosituksia hyönteisruoan sopivuudesta eri väestöryhmille, esimerkiksi lapsille. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan kasvatettujen ja kypsennettyjen hyönteisten käyttöä ravintona ei ole tarvetta rajoittaa, Keski-Saari sanoo.
– Mikäli muuta tietoa ilmenee, arvioidaan, onko suosituksia tarvetta tarkentaa.
Lisää aiheesta:
Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma: Hyöteisruoka – pelastaako kotisirkka maailman?