Hoosianna, Enkeli taivaan, Suvivirsi, kauneimmat joululaulut. Usein kirkon musiikkiperinne tulee esiin vuotuisjuhliin liittyvien perinteiden, kohujen ja kiistojen yhteydessä.
Kirkon ammattimuusikoiden merkitys yhteisölleen voisi kuitenkin olla paljon suurempikin. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanttori Ismo Savimäki näkee, että kanttoreilla voisi olla isompi rooli suomalaisten laulutaidon ylläpitäjänä ja kehittäjänä – muuallakin kuin kirkossa.
– Yritän vaikuttaa, että kanttorit saisivat entistä parempia valmiuksia ihmisten laulattamiseen ja laulamisen opettamiseen ja rohkaisemiseen. Nykyään koulutus ei anna siihen kovin vahvoja valmiuksia. Moni joutuu itse oppimaan, miten saada ihmiset laulamaan.
Savimäki haluaa nostaa yhteisen laulun merkitystä ja lietsoa kanttoreita järjestelmälliseen kuorokasvatukseen.
– Toimiva keino on vahva yhteys kouluihin, sitä kautta saa kuoroja koottua helposti. Kun siitä kasvattaa nuoria aikuisuuteen asti, syntyy paikallista laulukulttuuria. Jos toiminta vakiintuisi eri puolilla Suomea, se vaikuttaisi koko Suomen laulukulttuuriin, Savimäki visioi.
Satoja, jopa tuhansia lapsia laulutielle
Savimäki tekee niin kuin opettaa. Hän kehittänyt seurakunnan ja koulun yhteistyötä tavalla, joka tavoittaa suuren määrän lapsia ja nuoria ja innostaa koululaisia laulamaan. Savimäki tuli kanttoriksi Vanajan seurakuntaan vuonna 1994. Yhteensä eri tavoin kohdattuja lapsia on jo tuhansia.
Tällä hetkellä Savimäen johdolla laulavat Tyttökuoro Aurorina, Hämeenlinnan poikakuoro, Nuorisokuoro Aurora, Vanajan kamarikuoro ja Vox Vanajae -kuoro. Vuosittain kuoroissa on 200–300 laulajaa. Savimäen johtama Vanajan nuorisokuoro valittiin Yleisradion Vuoden nuorisokuoroksi vuonna 2011.
Työssä yhdistyvät tavoitteellinen kuorolaulu ja koululuokkia innostava yhteislaulu. Hän on järjestänyt yhdessä koulujen ja musiikkiopiston kanssa virsikonsertteja, jotka ovat toimineet monille koululaisille porttina kuoroharrastukseen.
– Lasten innostus tarttuu itseenikin. En koe, että olen se, joka opettaa ja lapset oppivat, vaan kun hyvin menee, siinä juhlitaan yhdessä laulamisen ja musiikin äärellä.
Viime vuosina Savimäki on kiertänyt Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kouluissa laulattamassa kolmosluokkalaisia. Työn tuloksena jo pari tuhatta lasta on osallistunut Sibelius-aiheiseen konserttisarjaan ”Poika, joka katseli puiden latvoja”.
– Työni tulee tarpeeseen. Laulamisen tarve on voimakas lapsilla. Kun he vielä oppivat hyvin, niin se parantaa elämänlaatua, kun voi ilmaista itseään ja kokea kauneutta – ja tehdä sen itse, eli ei ole vain median tai äänitemusiikin varassa, Savimäki kertoo työnsä merkityksestä.
Vahva lauluperinne ja kuorokulttuuri arvoonsa
Kun kirkko kipuilee erilaisten kiistakysymysten äärellä, voi aito kohtaaminen syntyä musiikin avulla.
– Unohdetaan vaikeat kysymykset ja annetaan laulun soida! Kirkothan ovat parhaita paikkoja laulaa ja tehdä musiikkia. Kirkot täyttyvät joululaulujen laulamisessa, siellä kukaan ei kysele kirkon suhdetta mihinkään vaan tullaan laulamaan.
Savimäen mielestä kirkon rooli voisi vahvistua siinä, että kirkko voisi mahdollistaa yhteistä laulamista.
– Meillä kanttoreilla on ammattimuusikon koulutus ja vapaa työaika. Kirkossa on ollut vahva lauluperinne ja kuorokulttuuri, sen voisi nostaa uudestaan entistä suurempaan arvoon.
Ecclesia cantans, laulava kirkko
Kanttorin työnsä ohessa Ismo Savimäki on kouluttanut lapsi- ja nuorisokuorojen johtajia Suomessa sekä kirkkomuusikoita Inkerin kirkossa. Viime vuonna ilmestyi Savimäen kirjoittama Lapsi- ja nuorisokuoron johtajan ABC-kirja.
Ansioitunut musiikin maisteri saikin keskiviikkoiltana kanttoripäivillä tunnustusta, kun Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus nimesi hänet vuoden kanttoriksi 2018. Tunnustus tuntui hyvältä, kertoi Savimäki.
– Mahdottoman ylpeä olen, arvostan omaa ammattiani ja kun tällainen tulee, niin hienolta tuntuu, kieltämättä. Nyt on tilaisuus pitää tärkeitä asioita esillä tämän kautta.
Ismo Savimäen tavoitteena on ecclesia cantans, laulava kirkko, jossa seurakunta on pääroolissa.
– Se tarkoittaa henkisesti entistä rikkaampaa elämää, että oppii rohkeasti ilmaisemaan itseään laulun kautta. Laulamisella on vahvasti merkitystä ihmiselle ylipäänsä. Jos siinä pystyy itse yhtään auttamaan, saa olla tyytyväinen.