Wikipedia on internetin suosituimpia sivustoja. Eikä ihme, onhan sieltä helppo etsiä vastauksia kysymykseen kuin kysymykseen.
Vapaaehtoisten kirjoittamaan Wikipediaan voi kuka tahansa luoda artikkelin. Siksi sitä ei ole aina pidetty luotettavana lähteenä. Siitäkin huolimatta, että arvostettu tiedelehti Nature päätyi vuonna 2006 tekemässään vertailussa arvioon, että Wikipedian tiedot pitävät kutinsa lähes yhtä hyvin kuin Encyclopedia Britannican, jota parempaa tietosanakirjaa ei monien mielestä ole olemassakaan.
Epämääräisestä maineestaan huolimatta Wikipedia on suosittu ja helppo tiedonlähde monenlaisille ammattilaisille – muillekin kuin toimittajille.
Joku raja sentään?
Viime vuonna kaksi yhdysvaltalaistutkijaa päätyi tulokseen, jonka mukaan monissa tieteellisissä tutkimuksissa näkyy Wikipedian sormenjälkiä.
Apulaisprofessori Neil Thompson Massachusetts Institute of Technologystä ja hänen kollegansa Douglas Hanley University of Pittsburghista pyysivät joukkoa kemian opiskelijoita kirjoittamaan artikkeleita aiheista, joita Wikipediassa ei vielä ollut.
Yhteensä 43 artikkelista noin puolet julkaistiin tammikuussa 2015 Wikipediassa ja puolet jätettiin julkaisematta. Julkaistuja artikkeleita luettiin keskimäärin 4 400 kertaa kuukaudessa.
Kolme kuukautta myöhemmin tutkijat ryhtyivät seuraamaan kemian alan tieteellisiä tutkimuksia. Kuuden kuukauden ajan he yrittivät löytää niistä Wikipedia-artikkeleiden termejä ja kieltä. Tulosta verrattiin julkaisematta jääneiden artikkeleiden kieleen.
Thompsonin ja Hanleyn huomio oli, että kemian alan tutkimuksiin ilmaantui paljon enemmän Wikipediassa esiintyneitä termejä kuin niiden artikkeleiden, joita ei laitettu Wikipediaan.
Lisäksi tutkimukset alkoivat ajan myötä muistuttaa enemmän Wikipedia-artikkeleita. Esimerkiksi Wikipedia-artikkelissa esiintynyt termi "Passerini-reaktio" esiintyi aiempaa useammin hydrastiini-alkaloidia koskevissa uusissa tutkimuksissa
Julkaisematta jääneiden Wikipedia-artikkeleiden termit eivät yleistyneet samalla tavalla.
Thompson ja Haley tekivät saman testin ekonometriaa käsittelevillä artikkeleilla, mutta se ei tuottanut samanlaista tulosta. Tilastollisia menetelmiä taloustutkimukseen yhdistävän ekonometrian alan artikkeleita ei luettu Wikipediasta läheskään yhtä paljon kuin kemiaa koskevia, joten johtopäätöksiä ei rohjettu tehdä.
Wikipediaa hyödynnettiin enemmän kehittyvissä maissa
Thompson ja Hanley havaitsivat myös, että Wikipedian hyödyntämisessä oli alueellisia eroja. Kehittyvissä maissa Wiki-termit löivät paremmin läpi kuin vauraammissa maissa.
Selitys on heidän mukaansa ilmeinen: kehittyvissä maissa tutkijat eivät pääse käsiksi kalliisiin tiedejulkaisuihin tai kirjoihin yhtä lailla kuin kehittyneessä maailmassa.
Koska kalliisiin lehtiin ei ole varaa, on tutkijoiden turvauduttava Wikipedian kaltaisiin kaikille avoimiin lähteisiin.
Suomalaisasiantuntija: Wikipedia yhä luotettavampi
Yhdysvaltalaistutkijat panivat merkille myös sen, että vaikka asioita ja yksityiskohtia haettaisiinkin Wikipediasta – maassa kuin maassa – on kovin epätavallista, että se mainitaan tutkimuksen yhtenä lähteenä.
Tämän huomion vahvistaa myös Wikipedian ja tieteen kielten eroja sekä yhtäläisyyksiä tutkinut yliopistolehtori Turo Hiltunen Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa tämä saattaa liittyä osin vanhentuneeseen käsitykseen Wikipedian epäluotettavuudesta.
Hiltusen mukaan Wikipedian tunnettuus ja luotettavuus ovat kuitenkin lisääntyneet kymmenen viime vuoden aikana. Jos tuolloin opiskelijoille sanottiin, ettei Wikipediaan pidä luottaa, on kehitys menossa nyt toiseen suuntaan.
Hiltunen myöntää silti, ettei hänenkään tutkimuksissaan mainita Wikipediaa lähteenä muuta kuin silloin, kun artikkelit käsittelevät Wikipediaa.
Ei Wikipedia toki ongelmaton ole. Eniten siellä voi luottaa kenties juuri kemian ja ekonometrian kaltaisia "kovia" tieteitä koskeviin artikkeleihin. Yleistietoartikkeleita epäillään eniten, ehkä syystäkin, hän sanoo.
Wikipedia on toki myös tieteilijöiden ahkerassa käytössä. Hiltunen sanoo, että hänelle se on usein portti, jonka kautta löytyy jotain muuta. Opiskelijoilleen hän on sanonut, että Wikipediaa voi käyttää, mutta sen laatu lähteenä on ymmärrettävä.
On syytä tietää, mihin tarkoituksen artikkelit on kirjoitettu ja tiedostaa, se että Wikipedia ei ole hierarkiassa korkein ja paras lähde.
Lisää aiheesta täällä.