Suomi on jäsenenä lukuisissa kansainvälisissä järjestöissä ja toimielimissä. Merkittävä osa jäsenyyksistä koostuu YK:n eri alajärjestöistä, joissa Suomi on ollut mukana jo vuosikymmeniä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on käynyt tarkasti läpi 42 järjestön tilinpidon vuodelta 2016 selvittääkseen, kuinka paljon Suomella on piileviä vastuita kyseisissä järjestöissä. Tyypillisiä piileviä vastuita ovat juuri eläkekulut.
Vain kymmenen prosenttia on katettu
VTV:n selvityksen mukaan tarkastuksessa mukana olleiden järjestöjen yhteenlasketut pitkäaikaiset työsuhdeperusteiset vastuut olivat 109 miljardia euroa. Tästä summasta vain kymmenen prosenttia oli katettu jollain tavalla.
Kaikkiaan 16 järjestöä ei ollut kattanut lainkaan pitkäaikaisia työsuhdeperusteisia vastuitaan. Kahdeksan järjestöä oli kattanut vastuistaan vähintään puolet. Interpol oli ainoa, joka oli kattanut vastuunsa yli 90-prosenttisesti.
Vastuut rasittavat järjestöjen budjetteja
Suomen osuus näistä kattamattomista vastuista on VTV:n mukaan 1,4 miljardia euroa. Siitä pelkästään Euroopan unionin osuus on reilu miljardi euroa.
VTV huomauttaa raportissaan, että moni järjestö – muun muassa juuri EU – maksaa vuotuiset eläkekulunsa budjetista. Kasvavana menoeränä eläkkeet rasittavat varsinaisen toiminnan rahoittamista.
”Jos yhä suurempi osuus budjetista menee jo tehdyn työn rahoittamiseen, vaikuttaa se myös toiminnan tuloksellisuuteen”, VTV:n raportissa kirjoitetaan.
Jossain vaiheessa käy niin, että jäsenmaiden on maksettava enemmän, että eläkkeet saadaan maksetuksi ja toiminta pidetyksi ennallaan. Ovatko vastuut siis riski Suomen valtiontaloudelle?
– Eivät nämä kokoluokaltaan aiheuta mitään merkittävää riskiä, mutta julkisen talouden suunnittelun kannalta olisi hyvä jos olisi olemassa tarkempi kuva, eläkeyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander vastaa.
Parempi seuranta on tarpeen
VTV ehdottaa raportissaan lukuisia toimia. joilla saataisiin vastuista tarkempi tieto. Näin valtion budjettia laativat virkamiehet ja lopulta kansanedustajat näkisivät, minkä kokoisia piileviä vastuita eri järjestöistä löytyy.
– On tärkeää, että näiden vastuiden kokonaisvaltaiseen raportointiin kiinnitetään huomiota. Meidän pitää ministeriössä pohtia, että mikä on tarkoituksenmukainen ja oikea tapa jatkossa kerätä ja ylläpitää näitä tietoja, valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen sanoo.
Yläoutinen piti pohtimisen arvoisena myös VTV:n raportissa ollutta ehdotusta taloudellisen ennakkoarvion tekemisestä, kun punnitaan johonkin kansainvälisen järjestöön liittymistä.
– Näihin vastuisiin on ylipäänsä hyvä suhtautua vakavasti ja ottaa huomioon kaikki taustamuuttujat, kun päätöksiä tehdään.