RIO DE JANEIRO Sami Kontola, 45, asettelee päähänsä suurilla valkoisilla höyhenillä koristeltua kissanaamiota kotonaan Rio de Janeiron historiallisen keskustan tuntumassa.
Päähine saa Kontolan hymyilemään. Se muistuttaa voitosta, jonka hänen sambakoulunsa otti Rion maailmankuuluissa karnevaaleissa kaksi vuotta sitten.
Jyväskylässä varttuneen Kontolan päätyminen perinteikkään Mangueira-sambakoulun rumpaliksi on poikkeuksellinen tapaus. Karnevaalikulkueiden ytimenä toimivassa rytmiryhmässä eli_ bateriassa_ ei juuri eurooppalaisiin törmää, vaikka tanssimassa ulkomaalaisia onkin.
– Rumpuryhmän sydän sykkii ja pumppaa verta kulkueeseen. Luomme sen energian, Kontola selittää rummuttajien roolia.
Tänä viikonloppuna hän soittaa jo kahdeksatta perättäistä kertaa saman sambakoulun riveissä, kun maailman parhaat taiturit ottavat mittaa toisistaan Rion karnevaaleissa. Lähes satatuhatta ihmistä kannustaa katsomoissa, kun kulkueet tanssivat ohi värikkäine pukuineen ja lavarakenteineen.
Kontola ei voi vielä paljastaa tämän vuoden pukuaan, sillä se pidetään tiukasti salassa h-hetkeen asti.
Lyömäsoittimia lapsesta asti treenannut Kontola hullaantui brasilialaiseen musiikkiin jo nuorena. Bossa novassa tuntui yhdistyvän kaikki, mikä musiikissa ylipäänsä kolahti: klassinen, jazz ja brasilialaiset rytmit.
Kontola on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi, mutta musiikki on aina ollut hänen suurin rakkautensa. Takana on musiikkiopintoja useissa eri oppilaitoksissa ja keikkalavojen kiertämistä suomalaisten iskelmätähtien rumpalina.
Samban esikouluna Kontolalle toimi 2000-luvun alusta alkaen helsinkiläinen sambakoulu Papagaio. Helsinki ei kuitenkaan riittänyt, kun Brasilia veti puoleensa. Lopullisen päätöksen muutosta Kontola teki, kun hän kävi Riossa ensimmäistä kertaa karnevaalien aikaan. Siitä on nyt 11 vuotta.
Riossa Kontola alkoi tehdä lähempää tuttavuutta ihailemansa Mangueira-koulun kanssa. Luottamuksen rakentaminen Mangueiran monisatapäisen rumpuryhmän kanssa eteni pienin askelin. Kontola tutustui vuosien ajan yksittäisiin soittajiin.
Vuonna 2011 säännöllinen harjoituksissa käynti palkittiin, kun hän pääsi ensimmäistä kertaa mukaan karnevaalikilpailuihin rytmiryhmänsä ainoana pohjoiseurooppalaisena jäsenenä.
Suomalaisesta caixa-rummun soittajasta tuli näin Mangueiran sambaperheen täysvaltainen jäsen. Caixa on pieni virvelirumpua muistuttava sotilasrumpu, jota lyödään kapuloilla.
Sami Kontolalle samba ei ole vain rummuttamista, vaan kyse on ennen kaikkea yhteisöllisyydestä ja maailman ymmärtämisestä.
– Samba merkitsee suurta elämänkoulua. Se antaa mahdollisuuden oppia musiikista, mutta luo myös perustan onnelliselle elämälle, Kontola pohtii.
Sambakulttuuri edistää hänen mukaansa vanhempien ja perinteiden kunnioittamista ja yhteiskunnallista ymmärrystä.
Rion karnevaaleissa rummutetaan tänäkin vuonna moniarvoisuuden ja rakkauden nimeen, mutta nostetaan samalla esiin myös yhteiskunnallisia ongelmia.
Esimerkiksi Sami Kontolan sambakoulu Mangueira julistaa, kuinka karnevaaleja voi juhlia, olipa taskussa rahaa tai ei. Paraíso do Tuiuti -sambakoulu haluaa kiinnittää huomiota Brasilian luokkayhteiskuntaan ja kurjiin työoloihin. Maassa on yhä orjuutta, sambakoulu viestittää.
Viesti vie ajatukset sambakarnevaalien alkulähteille. Perinne syntyi, kun Afrikasta tuotujen orjien rytmit yhdistyivät katolisten paastoa edeltävään laskiaiskarnevaaliin.
Rio de Janeiroon perustettiin 1900-luvun alussa sambakouluja säilyttämään ja kehittämään musiikki- ja tanssityyliä. Vapautettujen orjien ja entisen siirtomaaisännän Portugalin musiikilliset vaikutteet sekoittuivat etenkin köyhien kansoittamissa slummeissa.
Tänäkin päivänä suurin osa kouluista toimii köyhälistön asuinpaikkana tunnetuissa faveloissa. Niin myös Kontolan edustama Mangueira, joka osallistui jo ensimmäiseen sambakoulujen väliseen kilpailun vuonna 1929.
Sambakoulut toimivat alueensa sosiaalisina keskuksina ja luovat yhteishenkeä.
– Monissa aineellisesti köyhemmissä yhteisöissä karnevaalit ovat elämää ylläpitävä voima, sanoo Sami Kontola.
**Kontola haluaa, että myös suomalaiset oivaltavat **samban yhteisöllisyyttä vahvistavan luonteen.
Hän on kiertänyt kymmenisen vuotta ympäri Suomea esittelemässä brasilialaisia rytmejä oppilaitoksissa ja vanhusten palvelutaloissa. Työpajoissa soitetaan sambarumpuja, kuunnellaan toisia ja tehdään musiikkia yhdessä.
Niin pienten lasten kuin ikäihmisten kanssa on syntynyt onnellisia hetkiä, jotka ovat yhdistäneet soittajia toisiinsa, Kontola sanoo.
– Yhdenkin iskun soittaminen on korvaamaton osa kokonaisuutta. Vaikkei koskaan olisi soittanut mitään soitinta, lyhyessäkin ajassa voi ryhmässä luoda kauniin sambarytmin.
Kontola kertoo saaneensa myönteistä palautetta myös erityisoppilaiden opettajilta. He ovat ihmetelleet, kuinka yleensä helposti hermostuvat oppilaat ovat jaksaneet keskittyä ja innostua sambarytmien parissa.
Samban synnyinsijoilla Riossa sambakoulujen vuosi huipentuu tänä viikonloppuna, kun kuukausien aherrus esitellään yleisölle. Valmistautuminen kilpailuihin on alkanut heti edellisten karnevaalien loputtua.
Karnevaalit ovat eräänlaista katuoopperaa, jonka näyttämönä toimii 700 metrin pituinen Sambódromo-stadion. Siellä sambakoulut esittävät noin 80 minuutin ohjelmansa.
Kulkueissa on mukana myös karnevaalituristeja. Periaatteessa kuka tahansa voi päästä heilumaan jonon jatkeeksi jopa 4 500 ihmistä kokoaviin saattueisiin, jos ostaa ensin kulkueasun sambakoululta.
Turisteilla on kuitenkin vaikutusta kilpailun lopputulokseen, sillä yksi kymmenestä osa-alueesta tuomarien arvioinnissa on kulkueen harmoninen eteneminen. Siksi tanssijoiden vieressä kulkee avustajia, jotka patistavat äänekkäästi ihmisiä ruotuun.
Viime yönä osaamistaan näyttivät alemman taitotason sambakoulut, samoin ensi yönä. Seuraavina kahtena yönä 12 parasta sambakoulua mittelee koko karnevaalien voitosta.
Sami Kontolan Mangueira-sambakoulu astuu Sambódromon areenalle maanantain vastaisena yönä. Silloin kaiken tulee osua täysin kohdalleen, jotta koulu voi yltää kahdenteenkymmenenteen voittoonsa.
Kontolan mukaan tärkeintä suorituksessa on olla koko ajan läsnä.
– Täytyy yhtä aikaa tuntea oma voimansa ja antautua suurelle virralle, hän sanoo.