Huumeiden käytön rangaistavuudesta pitäisi luopua, toteavat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen ja kehittämispäällikkö Tuukka Tammi. Heidän kirjoituksensa julkaistiin tiistaina THL:n blogissa.
Hakkarainen ja Tammi arvostelevat nykylainsäädäntöä, sillä käytön rankaiseminen hankaloittaa ongelmakäyttöön puuttumista.
– Suomessa huumausaineiden käyttö on ollut rangaistavaa viisikymmentä vuotta. Eduskunnan kannan ratkaisi arvanheitto, kuvailevat Hakkarainen ja Tammi nykylainsäädännön taustoja.
Tilalle ehdotetaan puuttumista sosiaali- ja terveydenhuollon keinoilla. Esimerkkinä käytetään Portugalia, joka laillisti huumeiden käytön ja pienten määrien hallussapidon vuonna 2001. Käytöstä seuraa hallinnollisia toimenpiteitä, joissa sosiaalitoimella on merkittävä rooli. Käyttö ei lisääntynyt, mutta haitat vähenivät.
Merkintä voi muodostaa esteen töihin ja koulutukseen pääsemiselle
Erityisen huolissaan Hakkarainen ja Tammi ovat nuorista, joiden elämään merkintä huumeiden käytöstä poliisin rekisterissä voi vaikuttaa pitkään ja perusteellisesti. Tällä hetkellä käyttörikoksesta saa sakkorangaistuksen. Nuorille ensikertaisille annetaan myös puhuttelu ja mahdollisesti huomautus.
Vaikka kyseessä olisi vain huomautus, merkintä säilyy poliisin rekistereissä 5–10 vuotta. Syyttämättä jättäminen ei poista merkintää. Nuorille merkinnästä voi olla huomattavaa haittaa esimerkiksi työpaikan saamiselle tai tietyille aloille koulutukseen hakeutuessa.
– Vaikka oikeudelliset seuraamukset näistä ovat suhteellisen vähäisiä, rekisterimerkinnän vaikutukset nuorten henkilöiden elämänkulkuun voivat olla arvaamattomia ja altistaa syrjäytymiselle, kirjoituksessa todetaan.
Mallia tupakoinnin vähentämisen keinoista
Koska huumeiden käyttäjät ovat lain edessä rikollisia, on aihetta hankala ottaa puheeksi terveydenhuollossa. Hakkaraisen ja Tammen mukaan uusi lainsäädäntö voisi ottaa mallia niistä keinoista, joilla on saatu esimerkiksi tupakointi vähenemään.
Käytännössä rangaistavuuden poistuminen tarkoittaisi Hakkaraisen ja Tammen ehdotuksessa sitä, että huumeiden käyttö olisi yhä rikos, mutta rikosoikeudellisten rangaistusten sijaan seurauksena olisi esimerkiksi aiemmin mainittu terveydenhuollon ja sosiaalitoimen puuttuminen. Asiasta tehtäisiin yhä rikosmerkintä poliisin rekisteriin. Tällöin puhuttaisiin depenalisaatiosta.
Hakkaraisen ja Tammen mukaan huumeiden käytön rangaistavuus voitaisiin poistaa myös sallimalla huumeiden käyttö ja pienten määrien hallussapito. Tällöin taas puhuttaisiin dekriminalisoinnista.
Poliisi kirjaa vuosittain noin 15 000 huumeiden käyttörikosta. Yhteensä poliisin rekistereissä on siis 75 000–150 000 käyttörikosta.
Hakkarainen ja Tammi toteavat kuitenkin, ettei kannabiksen ja sen kaupan laillistaminen ole ajankohtaista Suomessa.
Juttua muokattu 14.2.2018 klo 18.13. Täsmennetty termejä, joilla Hakkarainen ja Tammi selittävät huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista.
Lue myös:
THL:n ja A-klinikan asiantuntijat: Huumeriippuvaisten rankaisussa ei ole järkeä
Ylen kysely: Viidennes suomalaisista ei rankaisisi kannabiksen käytöstä