Huoltoliikkeen ovi käy Jyväskylässä ja asiakas kantaa sisään 70-luvun kasettinauhurin ja 80-luvun alun levysoittimen. Kasettisoitin on miehen ensimmäinen, hankittu lukiovaiheessa. Kasettipuoli on ollut soittimessa pitkään rikki. Niinpä laite on ollut vain radiokäytössä.
– Pitää testata sähköjen kanssa onko tässä minkäänlaista eloa. Radio toimii loistavasti. Kasettinauhuri kuulostaa siltä, että moottori pyörii hyvin, mutta mekanismi ei lähde mukaan. Vetohihnat ovat mahdollisesti poikki. Kannattaa katsoa, sillä vetohihnat eivät maksa montaa euroa, tutkailee Huolto-Kallen yrittäjä Pertti Hakkarainen.
Pitäisi sorvata tai käyttää 3D-tulostusta.
Pertti Hakkarainen
Laitteeseen kun laitteeseen ehtii 40 vuoden aikana tulla kulumia koneistoon. Jos laakerit ovat hajalla, korjaus on hankalampaa. Samoin, jos metalliosat ovat ajan saatossa kulahtaneet.
Hakkaraisen mukaan varaosia löytyy, kun pysytään normaaliosissa. Kumisia välipyöriä ja kelausvälipyöriä saa vielä, mutta erikoisosia ei niinkään.
– Pitäisi sorvata tai käyttää 3D-tulostusta, mutta se on vasta tulossa.
Vinyylisoitin kuntoon muutamalla kympillä
Tutkitaanpa seuraavaksi asiakkaan tuoma 80-luvun alun vinyylilevysoitin. Se on Sony-merkkinen ja sitä on käytetty viime aikoihin asti. Nyt neula reistailee ja ääni on hukassa.
– Joo, neula näyttää epäilyttävältä. Otetaanpa se irti, kun koko äänirasia on irrotettavaa mallia. Neula näyttää nousseen vähän pystyyn ja se ei enää saa kontaktia levyn pintaan. Lähtee varmaan seilaaman levyn pinnalle miten sattuu ja äänikään ei kuulu. Neulan pitäisi olla loivassa kulmassa, arvioi Pertti Hakkarainen.
Jos levysoitin saadaan kuntoon pelkällä neulanvaihdolla, säädöillä ja perushuollolla niin kustannukset jäisivät muutamaan kymppiin ja alle 50 euron.
– Jos tässä ei suurempia vaivoja ilmene, niin korjaus on erittäin kannattavaa. Tämä on suoravetomoottorilla tehty laite ja laadullisesti tosi jämäkästi rakennettu.
Vanhassa vara parempi
Hakkarainen vahvistaa, että 70- ja 80-luvuilla valmistetut levysoittimet ovat vanhoinakin parempia kuin nykyiset uudet laitteet.
– Silloin tavoite oli tehdä hyvälaatuisia ja hyvin kuuluvia laitteistoja. Ne pystytään edelleenkin pitämään kunnossa kohtuullisella huollolla ja ne kuulostavat monesti paremmilta, kuin ihan uudet laitteet. Jos nykylaitteen laittaa 37-vuotiaana huoltopöydälle, niin tuskin löytyy niin paljon potentiaalia kuin tästä.
Jos halutaan tämän vanhan soittimen tasoinen laite, niin se maksaa noin tuhat euroa.
Pertti Hakkarainen
Tällä hetkellä levysoittimia on myynnissä varsin monenlaisia. Esimerkiksi usb-liitännäisiä löytyy kaupoista 100-300 eurolla. Niiden laatuun Hakkarainen ei luota.
– Ei niistä voi puhua samana päivänäkään, ne ovat ihan lirularuja. Vertailun vuoksi - jos halutaan tämän vanhan soittimen tasoinen laite, niin se maksaa noin tuhat euroa, vaikka ei olisi edes suoravetosoitin.
Juuri vanhojen soittimien laadun takia vuosikymmeniä vanhoja laitteita kunnostetaan huoltoliikkeissä nyt entistä enemmän. Monet laitteet ovat olleet käytössä näihin päiviin saakka tai ne ovat olleet muutaman vuoden pois käytöstä.
– Tosin on paljon niitäkin, jotka noituvat, kun tuli cd-soitin -huumassa heitettyä pois vinyylilevykokoelma ja levysoitin, kertoo Pertti Hakkarainen.
Luonnollisuus vetoaa
Digitaalisen musiikin vastavoimana luonnollinen ja analoginen äänentoisto vetoaa kasetti- ja vinyylisukupolvien lisäksi trenditietoisiin diginuoriin. Hakkaraisen mukaan vanhojen levysoittimien huolto on lisääntynyt jo kymmenen vuotta.
– Vetohihnoja menee kymmenittäin vuodessa. Neuloja myös huomattavan paljon. Viitisen vuotta on tuotu huoltoon useampi levysoitin viikossa.
Levysoittimilla kuunnellaan vanhoja vinyyleitä, mutta myös uusien vinyylilevyjen tuotanto on tehnyt paluuta. Suomen Musiikkituottajat ry:n tilastoissa vinyylimyynti on noussut jatkuvasti 16 vuoden aikana. LP-levyjä myytin Suomessa vuonna 2000 alle 9 000. Vuonna 2016 myynti oli kymmenkertaistunut liki 90 000 levyyn.
CD-levyjä myytiin vuonna 2016 vielä reilut 1,1 miljoonaa, mutta 25 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Äänitemyynnissä ylivoimaiseen johtoon on siirtynyt digitaalinen jakelu. Sen osuus nousi koko äänitekaupassa jo 75 prosenttiin vuonna 2016.
Kasettisoittimia ei enää hyljitä
Kasettien ja kasettisoittimien aikakauden katsottiin loppuneen jo pari vuosikymmentä sitten, mutta niillekin löytyy uusia faneja – sekä vanhoista että nuorista. Pertti Hakkaraisen mukaan kasettisoittimet eivät enää ole hyljittyjä.
– Niillä ei ollut mitään väliä joitakin vuosia sitten, mutta vuoden sisällä kasettisoittimien huolto on lisääntynyt huomattavasti. Muutama vuosi sitten huollossa kävi joitain kannettavia radionauhureita. Nyt on ruvennut tulemaan nauhureita, kasettidekkejä ja jopa ammattitason laitteita.
Asiakas on monesti hyvin helpottunut, kun laite saatiin vielä kuntoon.
Pertti Hakkarainen
Vanhojen laitteiden kunnostus on Hakkaraisen mukaan parhainta kierrätystä. Siinä säästyvät luonnonvarat ja vältytään turhalta roskaamiselta. Mutta se kaikista suurin syy tuoda vanha soitin huoltoon on halu kuulla juuri vanhoja merkittäviä levyjä.
– Asiakas saattaa tulla mukanaan soitin, jonka hän haluaa saada kuntoon, kun se on ostettu ensimmäisillä palkkarahoilla vuonna 1972. Asiakas on monesti hyvin helpottunut, kun laite saatiin vielä kuntoon ja hän pääsee fiilistelemään vanhaa musiikkia. Moni kommentoi hakiessaan levysoitinta huollosta, että nyt minä lähden omaan huoneeseen, istahdan alas, otan viinilasillisen ja nautin musiikista.
