OULU 23-vuotiaalle Riikka Keskitalolle työ on intohimo. Hän työskentelee freelancerina, ja työtehtävät ovat hyvin erilaisia, kuten hänen työviikkonsakin.
– Tällä hetkellä minua voi kutsua markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiseksi. Ensi viikolla se saattaa olla jotain muuta riippuen siitä, minkälaisia työnkuvia ja projekteja minulle järjestyy.
Keskitalo muun muassa kouluttaa, kirjoittaa, valokuvaa, työskentelee graafikkona ja on mukana tapahtumien järjestämisessä. Tämän lisäksi hän ehtii olla start up -yrityksessäkin.
Töitä siis riittää. Keskitalo mainitseekin heikkoudekseen kieltäytymisen. Kun niin moni asia kiinnostaa, on vaikea sanoa ei hyville työtarjouksille.
– Välillä toki väsyttää, kun on monta projektia käynnissä yhtä aikaa. Palautumisesta ja jaksamisesta täytyy pitää huolta. Ne ovat etenkin freelancerille tärkeitä.
Keskitalon viikkotyötunnit vaihtelevat 25–50 tuntiin. Työtunnit riippuvat siitä minkälaisia projekteja työn alla sattuu olemaan. Suomalaiset tekevät keskimäärin 37–38 tuntia töitä viikossa, yrittäjät enemmän.
Tutkija: Työajan suuri muutos on myytti
Keskitalon tapa tehdä töitä ei ole kovinkaan tavanomainen ainakaan Suomen mittakaavassa. Työaikaa tutkinut tutkijatohtori Satu Ojala kertoo, että suurin osa suomalaisista työskentelee kahdeksan tuntia päivässä, ja työnteko sijoittuu virastotyöaikaan.
– On jopa vähän myytti, että työajat olisivat dramaattisesti muuttuneet. Ennen kaikkea ne ovat ennallaan. Mitään suuria muutoksia palkansaajien työoloissa ei suuntaan tai toiseen ole nähtävissä.
Sen sijaan etätyöskentely sekä työn tekeminen työajan ulkopuolella on yleistynyt.
– Puhutaan tällaisesta rajatyöstä eli häilytään sen suhteen, ollaanko työssä vai vapaa-ajalla.
Ojalan mukaan rajatyön lisääntyminen johtuu pitkälti mobiiliteknologian kehityksestä. Melkein jokaisella on kotona tietokone ja älypuhelin, joista voi tarkistaa työsähköpostit viikonloppuisinkin.
Rajatyön lisääntyminen ei ole Ojalan mukaan pelkästään huono asia. Se saattaa kertoa siitä, että työ koetaan innostavaksi ja mielekkääksi. Ojala kertoo, että työn mielekkyys onkin viimeisimmän työbarometrin mukaan parantunut.
– Työssä on paljon kehitysmahdollisuuksia, ja suomalaiset voivat vaikuttaa omiin työoloihin ja -aikoihin hyvin. Meillä on siis yhtä aikaa sekä kielteistä että myönteistä kehitystä.
Työn merkitystä ja sosiaalisia suhteita arvostetaan
Työtä tekee mielellään, kun siitä aidosti pitää. Sen tietää Riikka Keskitalokin.
– Olen hyvin onnekas, koska voin toteuttaa intohimoani työssäni. Se taitaa olla kaikista paras juttu freelancerina toimimisessa.
Keskitalon mukaan työn mielekkyyttä lisää vapaus päättää omista työajoista ja siitä, kenelle ja minkälaista työtä tekee.
Sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti kertoo, että Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrien mukaan työn ja työnteon koettu mielekkyys on kääntynyt lievään kasvuun talousnousun myötä. Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa on puolestaan kartoitettu sitä, onko työssä tärkeintä palkka vai sisältö.
– Trendi on ollut se, että työn sisällön merkitys kasvaa. Etenkin ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Sosiaaliset suhteet eli työtoverit ovat myös yksi tärkeä asia.
Uskon siihen, että työtä tekevälle löytyy.
Riikka Keskitalo
Myös Keskitalolle sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä, mutta hänen tapauksessaan työnteko on usein melko yksinäistä. Ihmiskontakteja kuitenkin saa jaetusta työtilasta sekä yhteistyöprojekteista, joissa hän silloin tällöin työskentelee.
– Olen ollut tiimeissa, joissa on todella huippuja tyyppejä ja heistä on tullut ystäviä. Kun tekee töitä kavereiden kanssa, ei se tunnu työnteolta ollenkaan.
Tämän hetken työelämässä vaaditaan Keskitalon mukaan todella paljon osaamista, joustavuutta ja verkostoja. Jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa, on ihmisellä hänen mielestään hyvin asiat työmarkkinoilla.
Itsensä brändäys on tärkeää
Freelancerina työskentely ei kuitenkaan ole pelkästään ruusuilla tanssimista. Keskitalon mukaan työssä täytyy sietää epävarmuutta ja laittaa itsensä likoon.
Suurin osa naisen työmahdollisuuksista on löytynyt muun muassa erilaisten tapahtumien kautta, joissa hän säännöllisesti käy verkostoitumassa.
– Ylipäätään mille tahansa alalle, kenelle tahansa työntekijälle verkostot toimivat turvaverkkoina antaen lisää mahdollisuuksia.
Freelancerin täytyy Keskitalon mukaan myös brändätä itseään. Oma osaaminen on tuote, jota freelancer myy. Sama pätee hänen mielestään myös muihinkin kuin freelancereihin, esimerkiksi eri alojen asiantuntijoihin.
– Itseään täytyy markkinoida olemalla esillä. On tärkeää tuntea itsensä ja osaamisensa ja antaa sen näkyä. Tärkeintä on kuitenkin olla oma itsensä.
Tällä hetkellä Keskitalo ei muuttaisi omassa työssään mitään. Naista ei myöskään houkuta freelancerin työn vaihtaminen vakituiseen työsuhteeseen yhdelle työnantajalle. Työttömyyskään ei pelota.
– Uskon siihen, että työtä tekevälle löytyy. Ja olen kuitenkin sen verran joustava, että pystyisin muuttamaan paikkakuntaa tai voisin tehdä hyvin erilaisia hommia.