Suomalaiset ovat tottuneet saamaan suitsutusta Pisa-tutkimuksista, lehdistönvapaudesta ja turvallisuudesta.
Mutta mitä arkipäivän asioita ihailevat keskieurooppalaiset, jotka tuntevat Suomea ja suomalaisia? Entä mille he naureskelevat?
Näille keskieurooppalaiset nauravat:
Astiankuivauskaappi
Kun suomalaiset muuttavat Keski-Eurooppaan, he siunailevat kovaäänisesti, että voi kun täällä ei ole astiankuivauskaappia, se on niin hyvä suomalainen keksintö, astioiden kuivaaminen käsin on kauhean vaivalloista, kyllä olisi niin paljon kätevämpää jos olisi astiankuivauskaappi.
Keskieurooppalaisia tämä huvittaa, koska suomalaiset eivät tajua, että astiankuivauskaappi on suunniteltu pohjolan oloihin. Keski-Euroopassa vesi on useimmiten niin kalkkipitoista, että jos märät astiat jättäisi kuivumaan kuivauskaappiin, ne olisivat kuivuttuaan täynnä kalkkijäämiä.
Kylmänsietokyky
Suomalaiset tykkäävät julistaa etelän kansoille, että kylmyys on pukeutumiskysymys. Keski-Euroopassa suomalaiset valittavat lokakuusta maaliskuuhun, että asunnoissa on liian kylmä.
Meille nauretaan, koska kuvittelemme voivamme hiihdellä sisätiloissa pelkissä kalsareissa kesät talvet. Keskieurooppalaiset pukeutuvat kesällä viileästi ja talvella lämpimästi – niin sisällä kuin ulkona.
Ranskalaisten mielestä on höpsyä ja vähän lapsellista, etteivät suomalaiset pysty päättämään lauantaina, mitä syövät sunnuntaina.
Kännykkänumeron jakaminen
Toimistossamme Brysselissä soi puhelin. Soittaja tavoittelee kiireisellä asialla kollegaani, mutta hän ei ole paikalla. Kysyn, haluaisiko hän soittaa kollegani matkapuhelimeen. Langan päässä seuraa hämmentynyt hiljaisuus.
”Pardon madame, tarkoitatteko siis hänen kännykkäänsä? Omaa matkapuhelinta?” Kyllä kyllä. ”Tuota, ei tämä varmaankaan niin tärkeää ole, että ihan kännykkään soittaisin... Voin kyllä yrittää myöhemmin uudelleen, niin, tai jos pyydätte häntä soittamaan kun hän palaa. Tai voinhan lähettää sähköpostin. Kiitos kuitenkin, madame.”
Kännykkänumerotarjous äimistyttää ja herättää epäuskoista hilpeyttä. Numeroa ei aina oteta edes vastaan, ja ainoastaan suomalaiset kehtaavat pyytää sitä oma-aloitteisesti. Virkamiehelle soitetaan toimistoon, ei henkilökohtaiseen matkapuhelimeen. Se olisi omituista ja aivan liian tungettelevaa.
Aukioloajat
Suomalaiset kauppojen aukioloajat ovat itäeurooppalaiset. Keski- ja Länsi-Euroopassa lähes kaikki kaupat sulkevat ennen kahdeksaa ja pysyvät sunnuntaisin kiinni.
Ranskalaisten mielestä on höpsyä ja vähän lapsellista, etteivät suomalaiset pysty päättämään lauantaina, mitä syövät sunnuntaina.
Minun piti selittää uudelleen ja uudelleen, mihin suomalaiset tarvitsevat 20 metriä erilaisia maitoja.
Lapset ja lätäköt
Suomalaisten mielestä kuralammikossa istuminen on lapsen ihmisoikeus. Belgialaisen mielestä ravassa rypemällä kasvatetaan porsaita, ei ihmisiä.
Maitohylly
Espanjalainen kaverini halusi ottaa valokuvan Kampin K-kaupan maitohyllystä. Hänen mielestään se oli omituisin ja pöntöin asia, jonka hän oli reissullaan nähnyt. Minun piti selittää uudelleen ja uudelleen, mihin suomalaiset tarvitsevat 20 metriä erilaisia maitoja.
Suomalaisille toitotetaan päiväkodista saakka, että ihminen ei pärjää ilman maitoa, jota on kitattava vähintään kolme lasia päivässä läpi elämän. Keski-Euroopassa maitoa juovaa aikuinen on naurettava ajatus.
Ohessa vertailun vuoksi kuva lähikauppani maitohyllystä. Lehmänmaidot on ympyröity punaisella.
Näitä Keski-Euroopassa ihaillaan:
Vesi
Suomalaiset ovat tottuneet leuhkimaan sillä, että vesijohtovesi on hyvänmakuista. Emme kuitenkaan osaa kertoa vedestämme turistien kannalta olennaisinta asiaa. Kukaan ei tule Suomeen juomaan vettä.
Pariisilainen ystäväni käy Suomessa kahdesti vuodessa, pääasiassa kavereita moikkaamassa, mutta myös toisesta syystä. Hän on hyvätuloinen lapseton nainen eli juuri sellainen matkailija, jollaisia maailman kaikki kaupungit haluavat.
Edes keskieurooppalaiset eivät osaa käyttää keskieurooppalaisia kassoja.
Céline on tehnyt laskelman. Kampaajalla sekä kasvo- ja vartalohoidossa käynti Pariisissa maksaa noin 350 euroa. Viikonloppureissu Helsinkiin maksaa saman verran. Suihkussa käynti Suomessa tekee iholle saman kuin vartalohoito Pariisissa, ja tukanpesu täällä muuttaa hiukset yhtä silkkisiksi kuin öljyhoito hienossa ranskalaisessa salon de coiffure’ssa.
Kotiin päästyään hän suosittelee tuttavilleen Suomea matkailumaana – ei joulupukin tai designin takia, vaan siksi, että suihkussa käyminen on fantastista.
Kassat
Muistatteko, miten Lidl yritti tuoda Suomeen keskieurooppalaisen kassahihnan? Siinä hihna ennen kassaa voi olla pitkä, mutta kassan jälkeen tilaa ei ole ollenkaan. Lidl lupasi, että suomalaiset oppivat kyllä käyttämään keskieurooppalaisia kassoja ja pakkaamaan tavarat näpsäkästi.
Oikeasti pienet kivijalkakaupat ovat hanurista.
Nyt on kuitenkin niin, että edes keskieurooppalaiset eivät osaa käyttää keskieurooppalaisia kassoja. Kymmenien vuosien kaupassakäyntikokemus ei auta, vaan tavaroiden pakkaaminen on hidasta ja epäkätevää. Kyseessä ei ole tottumuksen puute vaan huono suunnittelu.
Suomalaisen insinöörin suunnittelema kassahihnan ääreen hiljennytään syvän kunnioituksen vallassa.
Heijastimet
Olen diilannut Keski-Eurooppaan kymmeniä suomalaisia mainosheijastimia. Keksintö on täkäläisten mielestä ruma mutta nerokas. ”Mutta, mutta... Tämähän voi pelastaa ihmishenkiä!!!” Kyllä, mon ami, olet asian ytimessä.
Suomalainen marketti
On ihanaa, kun leivät voi hakea lähileipomosta, vihannekset torilta ja takuutuoreen kalan korttelin kalakauppiaalta! Sekä suomalaiset että keskieurooppalaiset fiilistelevät pieniä kivijalkakauppoja ja henkilökohtaista palvelua – periaatteessa.
Oikeasti ne ovat hanurista, sillä kuka työssäkäyvä saati perheellinen ihminen muka ehtii haalia ostokset kuudesta eri kaupasta, jotka kaikki sulkevat klo 17? On siunaus saada ostaa tomaatit, tamponit ja tonnikala yhdestä marketista.
Maria Pettersson
Kirjoittaja on Brysselissä asuva helsinkiläinen, yrittäjä, kolumnisti, roolipelaaja ja pienten slaavilaisten kielten harrastaja. Hän avustaa Euroopan parlamentissa Miapetra Kumpula-Natria (sd.)