Äskettäin maailman tiedotusvälineet täyttyivät uutisista, jotka kertoivat monimiljardööri Elon Muskin SpaceX-yhtiön suuren Falcon Heavy -kantoraketin laukaisusta ja lähdöstä Aurinkoa kiertävälle radalle.
Raketin kyydissä oli Tesla-merkkinen sähköauto, jollaisia kehitetään Muskin johtamassa Tesla Motors -yhtiössä.
Yhdysvalloissa toimiva monialayrittäjä on taas uutisissa. Washington Post -lehti kertoo Muskin The Boring Company -yhtiön saaneen luvan ryhtyä alustaviin kaivauksiin ja valmisteluihin hyperloop-aseman rakentamiseksi Yhdysvaltain pääkaupunkiin. Lehden juttu on maksumuurin takana, mutta siitä kertoo muun muassa teknologiasivusto Engadget.
Porauskalustoa valmistava The Boring Company työskentelee yhdessä toisen yrityksen, mahdollisesti Virgin Hyperloop Onen kanssa, päästäkseen rakentamaan hyperloopin Washingtonin ja New Yorkin välille. Putkessa kulkeva supernopea hyperloop pysähtyisi myös Philadelphiassa ja Baltimoressa.
Hyperloop-yhtiöitä on useampia, mutta Richard Bransonin ja hänen Virgin-yhtiönsä mukaantulo teki Virgin Hyperloop Onesta kenties seuratuimman.
Hyperloopilla matka Washingtonista New Yorkiin kestäisi vain 29 minuuttia. Tämä voisi mullistaa melkoisesti yhteiskuntarakennetta pelkästään sen takia, että asuntojen hinnat Philadelphiassa ovat vain kymmenesosa Manhattanin hinnoista, kertoo Washington Post.
Lehden haastattelema The Boring Companyn edustaja kertoo, että yhtiö pääsee kaivamaan maata Washingtonin keskustan trendikkään NoMa-korttelin alueella. Paikalle voi tulla myöhemmin hyperloopin ja hitaampien "kaupunkilooppien" yhteinen asema.
Hän korostaa, että looppiasemat sopivat hyvin keskustaan, koska ne vievät paljon vähemmän tilaa kuin esimerkiksi rautatieasemat.
Hyperloop kiitää huippunopeutta lähes tyhjiössä
Idea ilmasta lähes tyhjäksi pumpatussa putkessa jopa yli tuhannen kilometrin tuntinopeudella kulkevista matkustajakapseleista esiteltiin vuonna 2013. Asialla oli tietysti Elon Musk.
Tuolloin Musk ilmoitti, ettei ole kiinnostunut rakentamaan hyperloopia. Sittemmin hän on tullut toisiin ajatuksiin.
Magneettien tai ilmatyynyjen varassa kulkevissa hyperloop-vaunussa ei olisi juurikaan kuluvia osia, eikä moottoria. Moottorit sijaitsisivat radan varrella kymmenien kilometrin välein. Yksittäisissä kapseleissa ei olisi myöskään kuljettajaa.
Kannattajien unelmissa hyperloop-ratoja nousee eri puolille maailmaa. Teknologiauutisiin keskittyneen Ars Technica -sivuston veikkaus on, että ensimmäinen täysin toimiva hyperloop rakennetaan Intiaan. Putki kulkisi Mumbaista Punen kaupunkiin. Autoilla kaupunkien väliä ajetaankolmisen tuntia, mutta hyperloopilla matka taittuisi alle puolen tunnin..
Mumbain ja Punen välillä tehdään päivittäin yli 100 000 automatkaa. Hankkeen lasketaankin vähentävän kasvihuonekaasujen päästöjä jopa 150 000 tonnilla vuodessa.
Salo huolisi koeradan ja tuotekehitysyksikön
Myös Suomeen on kaavailtu hyperloopia, ja yhtenä vaihtoehtona on esitetty Helsingin ja Tallinnan väliä. Virgin Hyperloop Onen toinen kiinnostuksen kohde on Helsingistä Tukholmaan kulkeva reitti. Helsingistä pääsisi Tukholmaan vajaassa puolessa tunnissa. Hintaa radalle kertyisi kuitenkin peräti 19 miljardia euroa.
Tukholmaan vievän radan varrella sijaitseva Salo ryhtyi pari vuotta sitten ponnistelemaan saadakseen Virgin Hyperloop Onen Eurooppaan kaavaileman testiradan ja tuotekehitysyksikön kaupunkiin. Erityisasiantuntija Peter Nisula kertoo, että yhtiön edustajat kävivät Salossa neuvotteumatkalla viimeksi vain muutama viikko sitten.
Salo kilpailee testiradasta kymmenkunnan muun eurooppalaisen seutukunnan kanssa. Muiden puolesta puhuu Suomea suurempi väestöpohja, mutta myös Salolla ja Suomella on etunsa. Nisulan mukaan Salo on korostanut keskusteluissa muun muassa osaavan henkilöstön saatavuutta ja Suomen vähäistä byrokratiaa.
"Mikään ei ole vielä varmaa"
Virgin Hyperloop One on luvannut päättää kevään aikana, minkä noin kymmenestä vaihtoehdosta se valitsee jatkosuunnittelun kohteeksi. Viime vuoden valintakierroksella yhtiön valintoja oli tekemässä nykyisin Helsingin kaupungin palveluksessa oleva erityisasiantuntija Ulla Tapaninen.
Tapanisen mukaan vielä ei voi pitää varmana, että hyperloopia rakennetaan yhtään minnekään. Usein syntyy hyviä ideoita, mutta niiden toteuttaminen on asia erikseen, hän sanoo.
Tapanisen mukaan hyviltäkin ideoilta jää usein uupumaan rahoitus. Hyperloopin rinnalle voi myös ilmaantua vaihtoehtoisia teknologioita. Toisaalta Tapaninen ei tunnustaudu myöskään pessimistiksi hyperloopin suhteen.
– Katsomme tilannetta ja olemme kiinnostuneita, hän sanoo.