1. toukokuuta 2004 oli Viron nykyiselle presidentille Kersti Kaljulaidille iso päivä. Pitkä ja vaikea jakso oli takana: Viro oli liittynyt EU:hun.
– Olin helpottunut, että olimme siellä, suojassa, Kaljulaid sanoo.
– Joka päivä vuoden 1991 elokuusta vuoden 2004 toukokuuhun teimme kovasti töitä, jotta kumppanimme lännessä ymmärtäisivät, että voisimme saada kutsun EU:hun.
Viro palautti itsenäisyytensä silloisen Neuvostoliiton vallan alta elokuussa 1991.
Viro itsenäistyi ensimmäisen kerran helmikuussa 1918 Venäjän keisarikunnan hajottua ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Siksi maa juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään ensi lauantaina.
Venäjä on epäilemättä edelleen riski Virolle, Kaljulaid sanoo.
– Valitettavasti Venäjä on tälläkin hetkellä arvaamaton valtio, joka ei kunnioita allekirjoittamiaan kansainvälisiä sopimuksia, hän sanoo Ylen haastattelussa.
"Tietysti hyväksymme, että muualta muutetaan Viroon"
Virossa EU:n kannatus on pysynyt korkealla.
– Emme ole koskaan syyttäneet Brysseliä siitä, jos emme pärjää, Kaljulaid huomauttaa.
Kaljulaidin mukaan virolaiset ovat avoimen isänmaallinen, omaa kieltään ja kulttuuriaan vaaliva kansa.
– Kun tänne tulee ihmisiä muualta, mikään ei ole tärkeämpää kuin opettaa heille, miten meidän kulttuurissamme ja kielellämme tulee toimeen. Siten voimme lisätä Viroa puhuvien ihmisten määrää, mitä syntyvyysasteemme ei takaa, hän sanoo.
Virolaisen kulttuurin piirin laajentaminen auttaa virolaisia myös vastustamaan populismia, joka sulkee Kaljulaidin mukaan ovet ja silmät muulta maailmalta.
– Sitä Viron ja Suomen kaltaiset pienet maat eivät voi tehdä. Haluamme avoimet työmarkkinat ja käydä töissä muissa EU-maissa. Näin ollen tietysti hyväksymme, että muualta tullaan Viroon elämään, hän toteaa.
Viron talousihme ei ole pelastanut kaikkia
Viron ensimmäinen naispresidentti on ylpeä nyky-Virosta. Pieni maa, vasta 27 vuotta uudelleenitsenäistymisensä jälkeen, on noussut Maailmanpankin varakkuuslistalla sijalle 37.
Viron talouskasvua nollasta Euroopan vauraimpiin voi pitää pienenä ihmeenä. Edes pitkä eurokriisi ei romahduttanut Viroa. Maa liittyi yhteisvaluutta euroon vuoden 2011 alussa.
Viro on Euroopan johtava digi- ja tekoälymaa. Työttömyys on selvästi Suomea vähäisempää, ja Viro on kaahannut Suomen ohi kolmannelle sijalle myös OECD-maiden Pisa-tutkimuksessa.
– Tämän päivän Virossa on vireä ja värikäs kulttuurielämä, erinomainen koulutusjärjestelmä ja kaunis ja puhdas luonto, Kaljulaid listaa muita Viron menestystekijöitä.
Huima nousu ei ole tapahtunut ilman uhrauksia. Presidentti Kaljulaid tunnustaa, että maassa on vähempiosaisia, eläkeläisiä ja maaseudun väkeä, jotka eivät ole saaneet osaansa Viron talousihmeestä.
Ensimmäinen uuden tasavallan vuosikymmen meni maan uudelleenrakentamiseen.
– Ajattelimme, että kun meistä tulee vauraampia, sosiaaliset kysymykset ratkeavat itsestään. Nyt on aika tehdä töitä sen eteen, että osaisimme tehdä samoin kuten te: tarjota yhteiskunnan heikoimmille tarvittava "turvatyyny".
Vironvenäläinen vähemmistö kunniaan
48-vuotias Kersti Kaljulaid on Viron tasavallan viides presidentti ja ensimmäinen nainen maan johdossa.
Hän nousi Viron johtoon syksyllä 2016 tuntemattomuudesta ja politiikan ulkopuolelta. Hänet löydettiin kompromissivalintana Luxemburgista, EU:n tilintarkastustuomioistuimesta, viiden epäonnistuneen presidentinvalintakierroksen jälkeen.
Yksi hänen tärkeimmistä tavoitteistaan on yhdistää Viron kantaväestö ja venäjänkielinen vähemmistö. Siksi presidentti siirtää 100-vuotisvuonna kansliansa kuukaudeksi venäjänkieliseen Narvan kaupunkiin.
– Sen tarkoitus on lyhentää henkistä välimatkaa Tallinnan ja Narvan välillä. Ryhdyimme Narva-hankkeeseen, jotta kaikki lopulta näkisimme, että Narva on ihan tavallinen virolainen kaupunki, Kaljulaid sanoo.
Lähes täysin venäjänkielisestä Narvasta katsottuna Viron talousihme on kaukana. Kun Viron keskimääräinen työttömyysaste oli viime vuonna 5,8 prosenttia, Narvassa se oli yli kaksinkertainen.
Kaljulaid ajaa Narvaa myös Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.
Vironvenäläisten ja Viron kantaväestön välillä on ollut monenlaista skismaa, jotka juontavat juurensa Viron neuvostomiehityksen aikoihin.
– Teemme tämän kaiken siksi, että Narva toipuisi toisen maailmansodan haavoista, Kaljulaid sanoo.
Satavuotiaan Viron taival on ollut kivinen. Maan yli on kävelty useaan kertaan, ja miehittäjien jäljiltä on riittänyt ongelmia seuraavien sukupolvien ratkottaviksi.
Presidentti Kersti Kaljulaid muistuttaa, että pienillä kansoilla on yksi yhteinen etu kansainvälisessä ympäristössä.
– Se on se, että maailma perustuisi selkeisiin sopimuksiin.