Kymmenvuotias Mette ja kaksivuotias Aamu syöksyvät innolla aamuauringossa kylpevään metsään Kiimingin Huttukylän takamailla. Pakkasta on 25 astetta, kun Risto Ylitalo kaivaa sukset autostaan ja lähtee koirien perässä hakemaan näädän jälkiä. Normaali talvikeli ei haittaa miehen eikä koirien menoa.
Kanalintujen metsästyskausi on nykyisellään Suomessa lyhyt, enimmillään syyskuun 10. päivästä lokakuun loppuun. Siksi marraskuusta maaliskuun loppuun ulottuva näädän pyyntiaika on ollut pelastus innokkaille pystykorville ja niiden isännille, nykyään yhä useammin myös emännille.
Kohta tilanne saattaa hyvinä lintuvuosina muuttua olennaisesti, sillä maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee parhaillaan muutoksia metsästysaikoihin.
– Tämä on pitkästä aikaa äärimmäisen hieno ja myönteinen asia pystykorvametsästäjien kannalta. Ihan kuin olisi kuultu ajatus, joka meillä on ollut jo pitkään, että ei metsästysajan pituudella ole riistakantojen kannalta juurikaan vaikutusta saalismääriin. Tämä on tosi hyvä ehdotus, Ylitalo kehuu.
Kausi jatkuisi myös alkusyksystä
Ministeriössä suunnitellaan, että keskimääräisinä lintuvuosina metsästysaika rajoitettaisiin jatkossakin lokakuun loppuun. Hyvinä lintuvuosina metsoa, teertä ja pyytä voisi metsästää kolmen kuukauden ajan eli 10. 9. - 10. joulukuuta.
Muutoksia on tulossa myös näädänpyyntiin. Sen voisi jatkossa aloittaa jo elokuussa, mutta samalla tavalla se talvella jatkaisi pystykorvan metsästyskautta.
Erityisen hyvinä vuosina koirasmetsoa ja koirasteertä voisi lisäksi metsästää talvella 10. - 31. tammikuuta Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Lapin maakunnissa.
Ministeriö on pyytänyt lausunnot metsästysasetuksen muutoksesta huhtikuun alkupäiviin mennessä ja asetuksen on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alussa.
Tammikuun latvalinnun pyyntiaika ei kovin paljoa pystykorvamiestä innosta. Sen sijaan syksyinen lisäys marraskuun ajaksi ja joulukuun kymmenenteen päivään saa kiitosta.
– Me samat metsästäjät sinne mennään, oli se metsästyskausi kymmenen päivää tai kolme kuukautta. Pidempi kausi tasaa paljon metsästyspainetta, kun kaikki eivät menekään samalla viikolla tai samana viikonloppuna samoille tietyille alueille, Risto Ylitalo sanoo.
Metsästystä on kehitetty vuosikaudet
Ruotsissa metsäkanalintuja saa metsästää elokuun 25. päivästä marraskuun puoleen väliin ja mustia lintuja eli koirasteertä ja metsoa tammikuun loppuun. Suomessakin on pohdittu jo jonkin aikaa, että onko hyvinäkin vuosina pisimmillään vain 40 vuorokauden metsäkanalinnun metsästysaika perusteltua.
Metsästysaikojen määrittämisessä Suomen riistakeskuksen kestävän metsästyksen tiimillä on viime vuosina ollut keskeinen rooli.
– Metsästyspaine sallii metsästysajan pidentämisen hyvinä vuosina. Meillä on hyvä käsitys lintukannoista. Ratkaisut voidaan tehdä alueellisesti hyvän ajankohtaisen tiedon pohjalta kestävällä tavalla, sanoo Suomen riistakeskuksen kestävän metsästyksen tiimiä vetävä Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen.
Vuonna 2011 tapahtuneen riistahallinnon ja metsästyslain uudistuksen jälkeen Suomessa on alettu kehittää metsästystä ja monipuolistaa keinovalikoimaa. Riistakolmiolaskentojen järkevämmällä ajoituksella on saatu kolmioiden laskentainto nousuun, koska niihin osallistuminen koetaan aikaisempaa mielekkäämmäksi.
Kauden pidennyt ei tutkijan mukaan vaaranna lintukantoja
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pekka Helle on ollut luomassa riistakolmiolaskentajärjestelmää. Hän on muutoinkin tutkimustyössään perehtynyt metsäkanalintuihin ja niiden eri lajien käyttäytymiseen. Pystykorvapyyntiä hänkin arvostaa.
– Eränkäynnin perinteitä ajatellen pystykorvametsästys on metsästystä parhaimmillaan. Se on eettistä kulttuurisesti ja ekologisesti.
Helteen mukaan metsästysajan pidentäminen hyvinä ja erittäin hyvinä vuosina ei vaaranna millään tavalla lintukantoja.
– Pidempi metsästysaika tulisi kysymykseen vain silloin, kun lintuja on paljon. Kolmiolaskentojen perusteella tehdään jatkossakin joka vuosi huolellinen arviointi, jonka pohjalta ministeriö antaa oman asetuksensa jolla valtioneuvoston metsästysasetusta hienosäädetään, sanoo Helle.
Ruotsin pyyntiin tämä muutos tulee varmasti vaikuttamaan. Huomattava osa Ruotsissa metsäkanalintuja koiralla metsästävistä tulee Suomesta juuri siksi, että naapurimaassa pyyntiajat ovat useita kuukausia Suomea pidemmät.
Lupamyynnistä jatkossakin kaksivaiheinen
Metsäkanalintujen lupamyynti olisi jatkossakin kaksivaiheinen. Kesäkuussa laitettaisiin myyntiin lupia vain ensimmäiselle kuukaudelle. Eli 10.9 – 10.10. tulisi myyntiin noin puolet. edellisenä vuonna myytyjen lupien määrästä.
Jos lintukannat osoittautuvat kesän kolmiolaskennoissa hyviksi, metsästyskausi on pidempi. Syksyn lupamyyntiviikko on elokuun viimeisellä viikolla. Metsähallituksen Luontopalveluissa ei kauden pidentämisessä hyvinä vuosina nähdä mitään ongelmia.
– Oletusarvo on, että loppusyksyä kohti keskimääräinen päiväsaalis pienenee. Linnut käyvät aremmiksi ja pyytäminen vaikeutuu. Liikkeellä ovat vain todella innokkaat metsästäjät. Kanalintumetsästäjiä, varsinkin pystykorvametsästäjiä kauden pidentäminen palvelisi, sanoo ylitarkastaja Ahti Putaala Metsähallituksesta.
Pitäisikö haulikon käyttöä rajoittaa metsäkanalinnun pyynnissä?
Nykyinen metsästyslaki antaa mahdollisuuden suojella lintuja myös muulla tavoin, kuin ajallisilla ja lajiin kohdistuvilla keinoilla. Rajoitus tai kielto voi metsästyslain viimevuotisen uudistuksen jälkeen koskea myös saaliseläimen sukupuolta, metsästäjäkohtaista kiintiötä sekä pyyntivälinettä tai menetelmää. Varsinkin Lapissa on vaalittu tällaista ajatusta.
– On täysin mahdollista kokeilla esimerkiksi, että keskeisillä pystykorvamailla Lapissa joko koko kauden aikana tai vaikka lokakuussa ja siitä eteenpäin metsäkanalintuja saisi ampua vain luotiaseella, sanoo Rovaseudun pystykorvakerhon hallituksen jäsen Eero Nikupaavo.
Risto Ylitalo on tällaisen päätöksen tehnyt jo kauan sitten. Hän ampuu metsälintua vain kiväärillä.
– Lentoon en ole ampunut eläissäni, vaan aina vain sen linnun mitä koira haukkuu tarkalla merkinnällä. Henkilökohtaisesti olen ehdottomasti sitä mieltä, että myös näitä muita keinoja voisi käyttää.
Ylitalon mielestä arveluttavia metsästystapoja huonoina riistavuosina ovat esimerkiksi syyssoitimelta pyynti ja kuvilta metsästys sekä ilman koiraa haulikolla tapahtuva metsästys. Hän ei kuitenkaan lähtisi ensimmäisenä rajoittamaan yleisesti haulikon käyttöä rauhoitustoimenpiteenä.
Suomalais-ugrilaisen metsästyksen ytimessä
Lintua puuhun haukkuvien koirien käyttö metsäkanalintujen metsästyksessä on perinteistä suomalaista tai oikeastaan suomalaisugrilaista eränkäyntiä. Koiran tehtävänä on lintujen löytäminen ja pysäyttäminen haukkuun, jotta metsästäjä pääsee linnun saalistamaan.
Haukussa olevia lintuja ei ammuta lentoon ja niitä ammutaan mieluiten luotiaseella, jolloin haavoittamisen riski on pieni. Puuhun haukkuvia lintukoiria käytetään käytännössä vain Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Norjassa.
Suomen Kennelliitto ja Metsästäjäliitto ovat hakeneet pystykorvilla metsästämistä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.
Pystykorvamies löysi paratiisin
Nykyään Oulun kaupunkiin kuuluvassa Kiimingin Huttukylässä asuvalla Risto Ylitalolle pystykorvametsästys on tullut verenperintönä.
– Pappa oli kova metsämies ja vanhemmat veljet veivät minua metsälle jo nuorena. Koillismaalle nuorena miehenä muutettuani ensimmäinen koira oli pystykorva, kertoo Ylitalo.
Taivalkoski oli pystykorvamiehen paratiisi. Oli hyviä metsäkavereita ja Ylitalo innostui myös koetoiminnasta. Hirvikoirakin hänellä oli jossain vaiheessa. Pystykorvametsästys vei kuitenkin voiton.
– Yksin kun saa koiran kanssa olla metsässä vaikka muutaman päivän niin sehän vastaa viikkojen lomaa. Moni asia on sen jälkeen muuttunut. Paikkakunta, työpaikka, elämäntilanneetkin, mutta vähintään yksi Suomen pystykorva on koko ajan ollut mukana.
Ylitalolla on laaja kokemus metsäkanalinnun metsästyksestä ja metsästäjien yhdistystoiminnasta. Vuosina 2007 - 2012 hän toimi Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtajana ja on edelleenkin aktiivi järjestötyössä.
– Kulttuuriperinnön vaaliminen on huomattavasti tärkeämpi asia, kuin saaliin saaminen. Tärkeintä on koiran työskentelyn seuraaminen sekä koiran ja ihmisen yhteistyö.