Espoon Laajalahdella sijaitsevan rintamamiestalon etupihan hanki on tampattu täyteen jälkiä. Seasta löytyvät muun muassa kaniinin, metsähiiren, rotan ja rusakon jäljet. Lisäksi yksi eläin on ollut niin painava, ettei lumi ole sitä kantanut.
– Öisin metsäkauriit tulevat jalkakäytävää pitkin tähän pihaan syömään. En minä uskonut, että niin voisi olla, koska nehän tulevat kuin jalankulkijat konsanaan, ihastelee pihan omistaja, biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro.
Lähistöllä olevat Laajalahden ruovikot ja Villa Elfvikin ympäristön metsät elättävät kaurispopulaatiota, mutta eivät kauriit näytä ihmistä juuri kavahtavan asuinalueellakaan.
– Se vain kertoo siitä, kuinka luonto muuttuu. Jos niitä ei häiritä, ne kyllä sopeutuvat ihmisen läsnäoloon, miettii Lumiaro.
Kaupunkipiha voi pursuta elämää
Se, että eläimet ovat valloittaneet juuri Lumiaron pihapiirin, ei ole sattumaa. Sykessä biodiversiteettiasiantuntijana työskentelevä Lumiaro on nähnyt paljon vaivaa siinä, että hänen talonsa piha houkuttaisi eläimiä. Konkreettisia toimenpiteitä kysyttäessä ensimmäisenä nousee esiin muutaman metrin levyinen sammakkolampi.
– Kaivoin lammen siihen, ja nyt siinä on sammakoita, vesiliskoja ja sitten tietysti sudenkorennon toukkia ja malluaisia. Tietysti kasvit houkuttelevat perhosia siihen sitten kesällä.
Lammen ympärillä on kasveja ja kivikkoa, jotka toimivat piilopaikkoina esimerkiksi hiirille ja sammakoille. Muutenkin pihaa reunustaa sakeampi kasvusto.
Linnunpönttöjä on melkein joka puussa ja talon seinällä niitä on lisää, löytyypä omenapuusta yksi pönttö pohjanlepakoitakin varten. Syreenipuskan alla taas on siilin talvipesä. Tänä talvena laatikko tosin on metsähiirten käytössä.
Olennaista onkin hoitaa pihaa siten, että eläimille on piilopaikkoja. Esimerkiksi tavalliset betonirappuset muuttuvat kesällä siilinsuojaksi, kun istuttaa eteen vihertävän seinän.
– Kesäisin, kun hortensiat kasvavat eteen, siellä alla nukkuu siili. Ei se häiriinny meistä. Olennaisinta on, että se on vihreän pusikon suojassa.
Talviruokinta houkuttaa lintuja ja nisäkkäitä pihaan lumiaikanakin.
Hallittu hoitamattomuus viehättää eläimiä
Lumiaro käyttää eläinystävällisestä pihanhoidostaan nimitystä "hallittu hoitamattomuus".
– Idea on se, että tässä keskellä on nurmikkoa ja kulkuväylää. Heti kun mennään tuonne reunoille, niin siellä se hallittu hoitamattomuus vallitsee.
Piha ei kuitenkaan näytä rehottavalta viidakolta. Pikemminkin se on kesäaikaan jopa yllättävänkin tyylikäs.
– Hoitamattomuus toimii tavallaan kulissina tälle nurmikolle ja istutuksille.
Loppujen lopuksi piha on hyvinkin helppohoitoinen, esimerkiksi nurmikon niittymäiset osat eivät juurikaan kaipaa esimerkiksi leikkausta kesällä. Ainoa työllistävä kohta on lammikko: se on tyhjennettävä lehdistä joka kevät.
– Vaikka kuinka yrität haavia niitä lehtiä pois, niin niitä vajoaa sinne pohjaan. Keväällä, kun alkaa uusi kasvukausi, ne hajoavat ja syövät kaiken hapen. Silloin lammesta tulee sellainen vihreä limakeidas, kertoo Lumiaro.
Ihan pienimmästä, muutaman millin mittaisesta kaksisiipisestä tässä on Suomen suurimpaan nisäkkääseen saakka eläimiä.
Riku Lumiaro
Työ kuitenkin kannattaa, sillä kukoistavan lammen miehittävät sudenkorennot ja sukeltajat sekä sammakot ja vesiliskot.
– Sammakot kurnuttavat keväällä, mutta se, minkä olen oppinut, niin ne kurnuttavat myös syksyllä. Sen olen oppinut pihalammikon vuoksi, kertoo Lumiaro.
Kesäksi pihaan tulee vielä ruukkupuutarha, joka vetää puoleensa paljon perhosia. Karikkeinen maaperä on täynnä kastematoja, siiroja ja hämähäkkejä. Oikeastaan pihasta löytyy eläimiä melkein "joka laatua", sillä vierestä ovat metsäkaistaleita pitkin kulkeneet myös peurat ja hirvet.
– Ihan pienimmästä, muutaman millin mittaisesta kaksisiipisestä tässä on Suomen suurimpaan nisäkkääseen saakka eläimiä. En olisi koskaan voinut uskoa, että näin on!
Haluatko omasta pihastasi eläinkeitaan?
Nyt sinulla on elämäsi mahdollisuus saada oma pihasi kukkimaan elämää. Yle etsii parhaillaan luonto-ohjelmaa varten pihaa, joka voitaisiin muuttaa asiantuntijoiden avulla eläinten paratiisiksi.
Katso tarkemmat ohjeet osallistumiseen ja ilmoittaudu mukaan Yle Luonnon sivuilla.
– Onko se nurmikkoautiomaa vai täyteen laatoitettu piha tai muuten vain sellainen ympäristö, missä eläimet eivät viihdy, sinne voisimme tehdä jotakin pientä tai vaikka suurempaakin, että ne eläimet saataisiin tulemaan, toteaa Yle luonnon toimittaja Hannamari Vallila.
Haussa on siis pihan omistaja, joka on halukas muuttamaan pihaansa eläinystävällisemmäksi ja valmis myös kestämään pientä hallittua hoitamattomuutta. Toiveena on myös, että piha sijaitsisi enintään noin tunnin ajomatkan päässä Pasilasta. Etsinnässä on siis aito kaupunkipiha.
– Teemme tästä ohjelman keväällä, eli tulemme silloin muuttamaan pihaa eläinystävällisemmäksi. Riku Lumiaro on apuna suunnittelemassa, että mitä pihalle kannattaisi tehdä. Siinä sitten päivän aikana tekisimme muutaman jutun, jonka avulla saamme eläimiä pihalle, kertoo Vallila.
Äkkinäistä muutosta ei kannata odottaa, sillä toimenpiteiden pureminen alkaa näkyä vasta kesän mittaan. Mikäli löytyy niin uskalikko pihanomistaja, että päästään sammakkolammen kaivuuseen, täytyy odotella vielä pidempään.
– Ensimmäisenä vuonna lampi on aika rujon näköinen, kun ne kasvit eivät ole vielä juurtuneet. Kahden tai kolmen vuoden jälkeen se on todella kaunis, kertoo Riku Lumiaro.
Lumiaro hehkuttaa eläinpihaa kokemuksen rintaäänellä.
– Luonnonkaunis piha tuo iloa elämään. Ja kun kädet pistät multaan, niin siinähän se terveys paranee. En tiedä parempaa tekemistä!