Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Suuri osa arktisesta alueesta 20 astetta normaalia lämpimämpi, Grönlannin pohjoisin kolkka reilusti plussalla

Poikkeuksellinen talvisää on seurausta napapyörteen epävakaudesta. Muutokset suihkuvirtauksessa voivat lämmittää pohjoisia alueita, samalla kun ne puhaltavat kylmää etelään.

sääkartta
Pohjoisen napa-alueen lämpötilojen poikkeama pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna. Kuva: Climate change Institute, University of Maine
  • Yrjö Kokkonen

Suuri osa pohjoisesta napa-alueesta on ollut viime päivät noin 20 astetta pitkän ajan keskiarvoja lämpimämpi, kertovat Tanskan ilmatieteen laitoksen DMI:n tilastot. Niistä uutisoi Reuters.

Esimerkkinä oudosta säästä on Grönlannin pohjoiskärki Cape Morris Jesup, missä eilen sunnuntaina mitattiin 4,7 astetta lämmintä.

Cape Morris Jesupin mittausasemalla on tämän vuoden aikana, eli sydäntalvella, mitattu jo 61 tuntia plussan puolella olevia lämpötiloja. Tämä on aivan poikkeuksellista, kertoo DMI:n ilmastotutkija Ruth Mottram Reutersille.

Norjalle kuuluvilla huippuvuorilla satoi sunnuntaina vettä ja lämpötila oli nollan tuntumassa, eli 13 astetta tavanomaista lämpimämpi.

Etelässä hytistään huippupakkasissa

Samaan aikaan kun pohjoisessa on erittäin lämmintä, etelämpänä Euroopassa on koettu hyvin kylmää talvisäätä.

Esimerkiksi Saksassa mitattiin maanantain-vastaisena yönä 27 astetta pakkasta. Roomassa koulut ovat kiinni lumisateen takia ja Britanniassa ihmisiä varoitetaan hengenvaarallisesta kahdeksan asteen pakkasesta.

Taustalla napapyörteen epävakaus

Ilmatieteilijät käyttävät tämänkaltaisesta sääilmiöstä nimitystä "wacky weather (warm Arctic, cold continent, WACC)", eli "hullu sää". Se on seurausta napa-aluetta korkealla ilmakehässä kiertävän suihkuvirtauksen, napapyörteen epävakaudesta.

Napapyörteen vaikutuksesta pohjoisen alueen hyvin kylmä ilmamassa on pysynyt kutakuinkin paikallaan, erillään etelämpien vyöhykkeiden lämpimämmästä ilmasta.

sääkartta
Kuva: Simon Clark

Napapyörteessä on aina ollut heilahteluja, mutta ilmastotutkijat uskovat, että heilahtelut ovat voimistumassa.

Koska maapallon ilmasto lämpenee, pohjoinen jääalue supistuu jatkuvasti, jolloin lämmin merivesi luovuttaa lämpöä ilmakehään. Tämän seurauksena napapyörrekin on entistä epävakaampi.

Arktinen jääalue on nyt helmikuun lopun mittausarvona pienempi kuin koskaan sen jälkeen, kun sitä alettiin satelliitein mitata vuonna 1979. Jääala on nyt runsaat 14 miljoonaa neliökilometriä, eli noin miljoona neliökilometriä mittausajan keskiarvoa pienempi. Miljoona neliökilometriä on suunnilleen kolme Suomen pinta-alaa.

Helmikuun alkupuolella napapyörre jakautui kahteen osaan, jonka seurauksena napa-alueelle pääsi hyvin lämmintä ilmaa. Samaan aikaan pyörteen suunta muuttui niin, että se työntää nyt arktista ilmamassaa tavanomaista etelämmäs.

Vastaavanlaisia napapyörteen heilahteluja on ollut viime vuosina useita, viimeksi vuodenvaihteen aikaan Yhdysvaltain itäosassa.

Otsikkoa muutettu 27.2. klo 10.30. "Koko arktis" muutettu "suuri osa"