Tuore suomalais-ruotsalaistutkimus tarkentaa diabeteksen jaottelua. Perinteisesti diabetes on jaettu kahteen ryhmään, 1- ja 2-tyyppiin. Nyt tutkijat esittävät, että sairaus voidaan jakaa kahden sijasta viiteen eri tyyppiin.
Tutkimukseen osallistunut Botnia-tutkimuksen johtaja Tiinamaija Tuomi arvelee, että lisätutkimusten myötä diabetes saatetaan jakaa vieläkin useampaan tyyppiin.
– Aikaisemmin diabetes on määritelty niin, että verensokeriarvot ovat kohollaan, Tuomi sanoo.
Verensokerin nousuun voivat kuitenkin vaikuttaa useat eri seikat ihmisen elimistössä.
– Me olemme aika yksioikoisesti vain ajatelleet, että jos sokerit ovat kohollaan, niin varmaan kaikilla on sama syy, Tuomi jatkaa.
2-tyyppi ollut sairauksien romukoppa
Uudessa luokittelussa potilaat jaetaan viiteen alaryhmään. Luokittelu perustuu potilaiden sairastumisikään, painoindeksiin sekä verensokeria, insuliiniresistenssiä ja diabeteksen vasta-aineita mittaaviin laboratoriotesteihin.
Luokittelussa 1-tyypin diabetes on sama kuin nykyisessä jaottelussa. Se on diabetestyypeistä harvinaisempi ja vakavampi. Se todetaan tavallisesti lapsella.
Sen sijaan 2-tyypin diabetes on jaettu edelleen neljään eri alaryhmään.
- Vaikea ei-autoimmuuniperäinen insuliininpuutosdiabetes
- Vaikea insuliiniresistentti diabetes
- Lievä lihavuuteen liittyvä diabetes
- Lievä ikääntymiseen liittyvä diabetes
– Kakkostyypin diabetesta ei ole varsinaisesti määritelty. Sieltä on poistettu ykköstyypin täysin insuliinipuutteiset tapaukset ja loppuja on kutsuttu kakkoseksi, Tuomi kuvailee tämänhetkistä jaottelua.
90 prosenttia diabeetikoista sairastaa 2-tyyppiä.
Yksilöllisempää hoitoa, vähemmän lisäsairauksia
Diabeteksen tarkempi jaottelu eri sairauksiksi mahdollistaa tulevaisuudessa tehokkaamman hoidon, kun toimenpiteet voidaan kohdistaa tarkemmin. Tämä vaatii vielä hoitotutkimuksia, Tuomi muistuttaa.
– Toivottavasti tämä tarkoittaa, että oikea hoito saadaan räätälöityä mahdollisimman ajoissa, että ei tulisi lisäsairauksia.
Muutoksia diabeteksen hoitoon voi tulla jo lähivuosina, vaikka uusien käypähoitosuosituksien syntymisessä kestääkin useita vuosia.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lähes 15 000 diabetespotilaan tietoja ruotsalaisista ja suomalaisista potilastietokannoista. Suomesta tiedot oli kerätty Vaasan alueelta. Lundin yliopiston ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin tutkimus julkaistiin eilen tiedejulkaisu Lancetin erikoisjulkaisussa Diabetes and Endocrinologyssa.