Poliisihallitus haluaa suomalaisten turvaksi satoja poliiseja lisää. Poliisien määrän väheneminen on pysäytetty, mutta se ei Poliisihallituksen mielestä riitä.
Poliisin määrärahat ovat olleet leikkurin alla vuosia. Vuosikymmenen vaihteessa poliiseja oli noin 7 850 Viime vuonna määrä oli jo alle 7 200, vaikka sisäministerinä toiminut Paula Risikko (kok.) veti rajan tähän. Poliisilaitokset eivät kuitenkaan saaneet rahoituksen epävarmuuden vuoksi palkattua riittävästi väkeä.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on tyytyväinen, että hallitus on pysäyttänyt rahoituksen laskun.
Minulla on vahva luottamus siihen, että poliitikot ymmärtävät poliisin huolen.
Seppo Kolehmainen
Hän uskoo, että tänä vuonna poliisilaitosten palkkalistoille saadaan tavoitellut 7 200 poliisia. Se ei kuitenkaan riitä. Alkoholilain ja tieliikennelain muutosten vuoksi poliisin tehtävien arvioidaan lisääntyvän jo lähiaikoina.
– Pitäisin ihan perusteltuna vähintäänkin sen kahdensadan poliisimiehen lisäystä kevään kehysneuvotteluissa. On selvää, että eihän näitä lakisääteisiä tehtäviä pystytä tekemään, jos meille ei anneta siihen mahdollisuutta.
Kahdensadan poliisin lisäys ei ole Poliisihallituksen ainoa toive kehysneuvotteluihin kokoontuvalle hallitukselle. Se haluaisi vielä isomman ratkaisun eli päätepisteen säästöille ja kokemalleen epävarmuudelle ja poukkoilulle rahoituksessa.
Turvapaikanhakijoiden hakeutuminen Suomeen, kyberikollisuus, mahdolliset terroriteot ja muut turvallisuusuhat saivat hallituksen painamaan jarrua leikkauksille.
Poliisihallitus toivoo jalan nyt vaihtuvan kaasulle, jotta poliisien määrä saataisiin nostettua takaisin 7 850 poliisiin. Viimeksi samaan "asialliseen" lukuun kiinnitti huomiota eduskunnan hallintovaliokunta joulukuussa.
Olen ollut pitkään huolissani, että me menetämme yhteiskuntarauhan ja tulee anarkia kadulle.
Seppo Kolehmainen
Poliisihallitus on laatinut suunnitelman lisäyksen toteuttamiseksi vuosiin 2023–2025 mennessä. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on toiveikas.
– Minulla on vahva luottamus siihen, että poliitikot ymmärtävät poliisin huolen, koska emmehän me itseämme varten ole, vaan me olemme veronmaksajia varten. Haluamme tietysti huolehtia kansalaisten turvallisuudesta. Poliisihan pärjää vaikka meitä olisi tuhat, mutta pärjäävätkö veronmaksajat ja kansalaiset?
Kolehmainen pitää tärkeänä sitä, että poliisi pystyisi hoitamaan kaikki sille kuuluvat tehtävät. Säästöjen ja poliisien määrän hupenemisen vuoksi on jouduttu keskittymään hälytystehtäviin ja vakavien rikosten tutkintaan.
Se on ihan realismia, että se mitä Ruotsissa tapahtuu, on hetken päässä Suomessa.
Seppo Kolehmainen
Muun muassa ennalta ehkäisevää toimintaa ja valvontaa on karsittu. Kolehmainen sanookin olevansa huolissaan suomalaisten turvallisuudesta.
– Se on ihan realismia, että se mitä Ruotsissa tapahtuu, on hetken päässä Suomessa. Tästä minä olen ollut pitkään huolissani, että me menetämme yhteiskuntarauhan ja tulee anarkia kadulle.
– Erityisen huolestuttavaa on se, että pitäisi sen verran poliiseja pitää Suomessa, että ei tulisi lähiöitä, minne viranomaiset eivät uskalla enää mennä.
Jos viranomaiset alkavat karttaa tiettyjä alueita, johtaa se Kolehmaisen mukaan siihen, että lain ulkopuolella oleminen juurtuu suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin.
– Meillä on nyt loistava tilanne, mutta me voimme tämän menettää. Sen takaisin saaminen on vaikeata ja kallista.
Olisi pärjättävä maailmassa, jossa tuntuu uhkakuvien määrä ja laatu kasvavan koko ajan.
Mika Nygård
Myös Suomen Poliisijärjestöjen Liitossa toivotaan hallitukselta pikaisia ja pitkäaikaisia konkreettisia päätöksiä. Järjestöpäällikkö Mika Nygård jakaa huolen turvallisuudesta poliisiylijohtajan kanssa.
– Olisi pärjättävä maailmassa, jossa tuntuu uhkakuvien määrä ja laatu kasvavan koko ajan. On pelottavaa, mitä tuolla ulkomailla on tapahtunut niinkin lähellä kuin Ruotsissa.
Nygårdin mielestä Suomi on jälkijunassa, sillä muualla poliisien määrää on jo lähdetty lisäämään. Ruotsissa poliisien määrää aiotaan Nygårdin mukaan lisätä kuudella tuhannella ja tätä varten suunnitellaan uutta koulua.
Ruotsissa poliisien palkkausta on myös parannettu ja rahoitusta lisätty muun muassa uusien välineiden hankintaan. Näin pyritään tilkitsemään poliisien lähtöä muihin tehtäviin.
Nygårdin mielestä tyytymättömyyttä on myös Suomessa.
– Henkilöstö kokee turhautumista siitä, että ei pysty hoitamaan työtehtäviään sillä huolellisuudella, kuin haluaisi sen tehdä.
Nygårdin mielestä hälyttävää on se, että poliisin ammatti ei enää houkuttele entiseen tapaan. Poliiseja ei juuri ole työttöminä, mutta määräaikaisia on liki 360, ja jatkuvien pätkäsopimusten sijasta osa on hakeutunut muihin töihin.
Henkilöstö kokee turhautumista siitä, että ei pysty hoitamaan työtehtäviään.
Mika Nygård
Opiskelupaikkoja Poliisiammattikorkeakoulussa on lisätty, mutta kursseja ei ole saatu täyteen. Eläkkeelle siirtyvien määrä onkin ollut viime vuosina suurempi kuin koulusta valmistuvien määrä.
Nygård pitää ehdotettua 7 850 poliisia "säällisenä" lukuna, mutta epäilee sen toteutumista. Poliisitoimen rahapulaa on korjattu tähän asti jokavuotisella "tekohengityksellä".
– Tahtotila on ollut se, että poliisien määrää lisätään, mutta toimet eivät ole olleet sitä luokkaa kuin puheet.
Pitkäaikainen rahoitus poliisille pitäisi myös Nygårdin mielestä ratkaista pikaisesti, sillä poliisipulaa ei korjata hetkessä.
– Poliitikkojen on hyvä muistaa, että kun poliiseja tarvitaan lisää, niin se ei tapahdu kaupan kassalta ostamalla, vaan se tapahtuu neljän vuoden koulutuksen kautta.
Lue myös:
Poliisien määrän väheneminen lisää työturvallisuusriskejä ja hidastaa hälytyspaikalle pääsyä