Monet nuoret lääkärit ovat kokeneet epäasiallista kohtelua työpaikallaan.
Käytös on tapahtunut avoimesti ja ollut muun muassa kiusaamista, nöyryyttämistä, solvaamista, kategorisoimista ja määrätietoista savustamista.
Ylen haastattelemat nuoret mies- ja naislääkärit kertovat, että asiattomasti käyttäytyneet ovat lähes poikkeuksetta olleet kokeneita seniorilääkäreitä.
Ongelmien yhtenä lähtökohtana haastateltavat pitävät terveydenhoitoalalla vallitsevaa tiukkaa hierarkiaa.
”Se, jolla on tietyt natsat ja osaaminen, määrää mitä tapahtuu. Jos menet kertomaan johonkin toimenpiteeseen aiheellisesti oman perustellun näkemyksesi, sinut saatetaan lyödä täysin maanrakoon huutamalla ja solvaamalla. Siinä tehdään hyvin selväksi, kuka paikassa määrää tahdin. Yksikin tällainen tapaus voi pahimmillaan vaikuttaa merkittävästi nuoren lääkärin uran kulkuun.”
Haastateltavat kertovat, että leimautuminen hankalaksi voi tapahtua hyvinkin nopeasti ja ilman minkäänlaista perusteltua syytä. Leimautumisen jälkeen voi pahimmillaan alkaa systemaattinen savustaminen ulos työpaikalta.
Nuoret lääkärit ovat joutuneet todistamaan työpaikoillaan tilanteita, joissa heitä on suorastaan hävettänyt ammattikuntansa puolesta.
”Palaute on ollut täysin asiatonta, henkilökohtaisuuksiin menevää ja tarkoituksellisesti loukkaavaa. Se on vieläpä tapahtunut kollegoiden edessä.”
Lääkärit ovat muodostaneet mielipiteen nuorista kollegoistaan nopeasti.
”Yleensä se, joka kestää parhaiten jatkuvaa prässiä ja piikittelyä, saa olla rauhassa.”
Peitelty ja laajasti tiedetty ongelma
Nuorten lääkäreiden haastatteluissa toistuu sama asia: jotkut seniorilääkärit kokevat, että heillä on ammatillisen pätevyytensä, kokemuksensa ja asemansa turvin oikeus käyttäytyä työpaikalla miten tahansa.
”On täysin hullua, että jotkut seniorilääkärit määrittävät itsensä paremmiksi ihmisiksi osaamisensa perusteella. Näin he antavat itselleen oikeutuksen toimia muita kohtaan loukkaavasti.”
Pahimmillaan seniorilääkäri on voinut kyykyttää nuorta lääkäriä jopa suoraan potilaan edessä ilman perusteluja sille, mitä hoitotoimenpiteen aikana on tehty väärin.
Haastatellut muistuttavat, että lääketiede tarjoaa monia eri tapoja toimia oikein. Harvemmin on vain yhtä ainoaa oikeaa tapaa.
”Jos olet näyttänyt vähääkään epävarmuuttasi, olet ollut sen jälkeen helppo kohde solvauksille ja näpäytyksille. Lääkäriksi opiskellessa ja työhön kasvaessa minulle painotettiin, että nuoren lääkärin pitää voida kysyä seniorilääkäriltä epävarmoissa tilanteissa. Näinhän asia ei läheskään aina ole. Kynnys kysyä voi olla jossakin tilanteessa todella korkea.”
Monet haastatelluista ihmettelevät, miksi ongelmiin ei heidän työpaikoillaan ole puututtu vakavasti, vaikka tapaukset ovat olleet kaikkien yleisessä tiedossa.
_”Monessa paikassa on kaunis maalipinta, mutta sisältä ilmapiiri on aivan mätä. Systeemissä on pakko olla jokin vika, koska tämänkaltaista sopimatonta käyttäytymistä ei ole saatu vieläkään kuriin.” _
”Onneksi sentään joissain paikoissa on edistytty. Asiat tapahtuvat kuitenkin joko liian hitaasti, tai sitten niihin ei puututa lainkaan. Tuntuu, että ongelmia vain peitellään.”
Pelkona maineen menettäminen
Haastateltavat kertovat, että nuoren lääkärin on mahdotonta vaikuttaa suoraan tilanteeseen. Asiaan puuttuminen aiheuttaa itselle lisää ongelmia.
”Jos huomautat epäasiallisesta käytöksestä, vaikka et olisikaan ollut itse solvausten kohteena, tulee sinusta hetkessä uusi maalitaulu. Hankalaksi leimautumista ei kukaan halua, sillä sen jälkeen ei enää pääse pakoon.”
Monet haastatelluista kertovat, että nuorten lääkäreiden keskuudessa pelätään juuri maineen menettämistä.
”On aivan naurettavaa, että joka päivä täytyy omassa työyhteisössä pelätä omia sanomisia ja tekemisiä.”
Pelon ilmapiiristä on seurannut jatkuvaa epävarmuutta, joka on näkynyt muun muassa nuorten lääkäreiden uupumisena ja masentumisena.
Huono maine seuraa usein seuraavaankin työpaikkaan, vaikka se ei olisi edes ansaittua.
”Piirit ovat hyvin pienet. On mahdotonta yrittää todistaa väitteitä vääriksi. Sen tietävät tällä alalla kaikki.”
Kollegiaalisuusohjeistus nuoren lääkärin turvana
Kollegiaalisuus eli ammattikunnan jäsenten välinen tasa-arvoinen ja vastavuoroinen suhde liitetään usein nimenomaan lääkärin työhön. Siinä lääkärillinen yhteistyö ja toverillisuus ovat jatkuvasti läsnä. Muun muassa Suomen Lääkäriliitto on nostanut säännöllisesti esiin kollegiaalisuuden merkityksen lääkärin työssä.
Lääkäriliitolla onkin käytössään erillinen eettinen kollegiaalisuusohje. Sen tarkoituksena on ylläpitää arvonmukaista henkeä ja edistää hyvää toveruutta lääkärikunnan keskuudessa ikään tai asemaan katsomatta.
Ohjeistuksessa sanotaan, että ”niin esimiehen kuin alaisen sekä opettajan ja oppilaan tai nuoremman ja vanhemman kollegan tulee käytöksellään vaalia keskinäisissä suhteissaan kollegiaalisuutta ja tukea toistensa ammatillista kehittymistä”.
Suomen Lääkäriliitto tunnistaa ongelman
Suomen Lääkäriliitto tuomitsee jyrkästi alalla tapahtuvan epäasiallisen käytöksen. Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju tunnistaa huolestuttavan ongelman.
– Olen huolissani etenkin siitä, että asiasta tulee viestiä näin paljon. Huonoa käytöstä ei missään nimessä pidä suvaita. Toisen kollegan nöyryyttäminen ei ole missään olosuhteissa sallittua, sanoo Parkkila-Harju.
Hänen mielestään asiaan pitäisi puuttua selvästi tehokkaammin. Tasa-arvoisuutta pitäisi edistää, ja työyksiköissä olisi puututtava asiattomaan käytökseen välittömästi.
Parkkila-Harjun mukaan tapaukset tuovat esiin myös ongelman siitä, että ihmiset eivät halua edistää tilanteen ratkaisua omalla nimellään.
Nuorempia ja vanhempia lääkäreitä tulee kohdella yhtä kunnioittavasti.
Sara Launio
– Asioista vaietaan, koska silloin niitä ei tarvitse lähteä viemään eteenpäin omalla nimellään. Tämä pitäisi nyt nostaa esille. Ajatellaan vaikkapa #metoo-kampanjaa. Kun asiasta puhutaan, siihen voidaan puuttua, Parkkila-Harju jatkaa.
Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja tyrmää myös erityisesti naislääkäreihin kohdistuvan syrjinnän. Ylen tietojen mukaan naislääkäreiltä on tiedusteltu työpaikkaa hakiessa, onko hakijalla tarkoitus perustaa tulevaisuudessa perhettä.
– Nostimme joulukuussa valtuuskunnan kokouksessa tämän esiin. Olemme Lääkäriliitossa yrittäneet tukea ja kannustaa, jotta henkilöt puhuisivat asiasta eteenpäin. Muuten se ei oikein voi muuttua tai muuttuu hyvin hitaasti, avaa Parkkila-Harju tilanteen vakavuutta.
Puheenjohtaja Parkkila-Harju korostaa, että lääkäreiden pitää pystyä aina toimimaan yhdessä potilaiden parhaaksi.
– Jos yhteistyötä ei ole, se voi heikentää potilaan hoidon laatua, toteaa Parkkila-Harju.
NLY: Ongelmien laajuus tiedossa
Nuorten lääkärien yhdistyksessä (NLY) ongelmat ja niiden laajuus ovat tiedossa. Yhdistyksen puheenjohtajan Sara Launion mukaan epäasiallinen käyttäytyminen on erittäin valitettavaa.
NLY toteutti viime vuonna kansallisen Viiden tähden erikoistumistoimipaikka -kyselyn nuorille erikoistuville lääkäreille. Tuolloin vastauksissa nousi esiin nuorten lääkäreiden epäasiallinen kohtelu.
– Halventavaa kohtelua on olemassa. Kyselyssämmekin tuli ilmi hiuksia nostattavia kohtaloita. Tähän täytyy ehdottomasti puuttua, sanoo Launio.
Yhdistyksen kanta on selvä.
– Nuoria ja vanhoja lääkäreitä pitää kohdella yhtä kunnioittavasti. Ei siinä minkäänlaista tulkinnanvapautta ole olemassa, selventää Launio.
Lääkärikoulutukseen lisää johtamistaitoja
Haastateltujen nuorten lääkäreiden mielestä lääkärikoulutukseen pitäisi lisätä merkittävästi johtamiskoulutusta. Vastaajien mielestä nykyinen koulutus ei tarjoa tarvittavia työkaluja toimimaan esimiestehtävässä.
Samoilla linjoilla ovat myös Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju sekä NLY:n puheenjohtaja Sara Launio.
– Johtamisosaamista ja ymmärrystä on oltava ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. Valmistuttuaan lääkäri joutuu monessa paikassa johtamaan tiimiään. Sellaiseen tilanteeseen ei anneta tällä hetkellä oikeastaan mitään muuta kuin ammatillista koulutusta, korostaa Parkkila-Harju.
Parkkila-Harjun mielestä on tärkeää, että lääkärijohtajan tehtävissä olevilla henkilöillä on oikeasti osaamista ja aikaa johtaa. Parkkila-Harjun mukaan johtamista tehdään hyvin usein oman toimen ohella.
Työelämätaitojen opettelusta olisi varmasti hyötyä työelämässä.
Sara Launio
Nuorten lääkärien yhdistys on ajanut erikoistumiskoulutukseen 30 opintopisteen johtamiskoulutusta, joka antaisi lähiesimiespätevyyden. Se haluttaisiin pakolliseksi kaikille erikoistuville lääkäreille.
– Tällä hetkellä se tarjotaan vain vapaaehtoisena opintokokonaisuutena. Se on osin resurssikysymys. Toistaiseksi pakollinen johtamiskoulutus on vain 10 opintopisteen kokonaisuus, selventää Sara Launio.
Launion mielestä myös lääkärien peruskoulutukseen tarvittaisiin yleisiä työelämätaitoja. Ohjausta kaivataan esimerkiksi omien oikeuksien hallintaan.
– Peruskoulutus painottuu niin paljon kliiniseen työhön. Työelämätaitojen opettelusta olisi varmasti hyötyä työelämässä, päättää Launio.
Viranomaiseen yhteys, jos työantaja ei reagoi
Aluehallintoviraston ylitarkastaja Lasse Kytömäki työsuojeluhallinnosta kertoo, että heidän tietoonsa ei ole viimeisen vuoden aikana tullut käsittelypyyntöjä nuoriin lääkäreihin kohdistuvasta epäasiallisesta käytöksestä.
– Täytyy kuitenkin nyt arvioida perusteellisesti, pitääkö meidän kohdistaa valvontaa tälle toimialalle, arvioi Kytömäki.
Hänen mukaansa lähtökohtana on, että epäasiallisesta käytöksestä kerrotaan aina työantajalle. Tällöin työnantajan on pakko toimia.
Onko sinulla havaintoja nuorten työntekijöiden kyykyttämisestä? Kommentointi onnistuu uutisen selainversiossa ja edellyttää kirjautumista. Voit luoda oman Yle Tunnuksesi täällä.
Kiitos keskustelusta! Kommentointi on päättynyt.