Ahtiumin eli entisen Talvivaaran kaivosyhtiön tämänpäiväinen konkurssi on todellinen kansankonkurssi.
Konkurssipesään jää kymmenen vuoden vaiheikas tarina. Peräti noin 80 000 sijoittajalle jää nippu jätepaperiksi muuttuneita osakkeita.
Varsinainen surutyö tehtiin jo vuosina 2013–2015, kun Talvivaara ajautui yrityssaneeraukseen ja valtion perustama Terrafame otti kaivostoiminnan haltuunsa. Jäljelle jäi torso, joka muuttui Ahtiumiksi viime marraskuussa selvitettyään pääosan veloistaan.
Yle kysyi näkemyksiä konkurssiin neljältä taholta: sijoittajalta, osakesäästäjien nokkamieheltä, Ahtiumilta itseltään ja sen isoimmalta omistajalta, valtionyhtiö Solidiumilta.
Kipakimman kannan ottaa Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja, professori Timo Rothovius, jonka mukaan yhtiö ei enää loppuaikoinaan vaikuttanut muulta kuin kassalta, josta maksettiin palkkarahat.
– Tuntui siltä, että ajatuksena oli pystyä maksamaan toimihenkilöille palkkaa mahdollisimman pitkään, Rothovius sanoo.
Sijoittaja: "Oikein helvetin isot tappiot"
– Oikein helvetin isot tappiot, tiivistää 3,5 miljoonaa Ahtiumin osaketta omistanut espoolainen Ilkka Niemi.
Niemi hankki osakkeet Laurinlahden Kontio -yhtiönsä kautta vuonna 2012. Hän oli seurannut kaivoshanketta, ja kun Kainuun rastiviikkojen yhteyteen oli järjestetty vierailumahdollisuus kaivoksella, Niemi lähti retkelle. Hän vakuuttui kaivosväen innosta.
– Käynti teki vaikutuksen. Sillä perusteella löin siihen fyrkkaa kiinni. Kyllä mä uskoin siihen nimenomaan käänneyhtiönä.
Vain parissa vuodessa Niemi ymmärsi, että suunta olikin toinen.
Niemi ei kuitenkaan syytä Talvivaaraa tai tuntemaansa Pekka Perää. Hän syyttää silloista hallitusta ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuorta (kok.) väliintulosta, kun Talvivaara oli ajautunut ympäristö- ja tuotanto-ongelmien vuoksi vaikeuksiin.
– Se minua jää eniten ottamaan pannuun. Ei jätetty sitä vaihtoehtoa, että osakkeenomistajat olisivat itse päässeet pelastamaan yhtiön. Käänteen jälkeenkin minua pyydettiin pari kertaa sijoittamaan lisää yhtiöön, mutta en missään tapauksessa lähtenyt enää siihen.
Talvivaara oli yhtiö, johon kansa lähti mukaan. Ahtiumilla oli kaikista suomalaisyhtiöistä kuudenneksi eniten osakkeenomistajia, muutamaa sataa vaille 80 000. Isojen omistajien joukossa oli tukku vakiintuneita sijoitustahoja, muun muassa OP-Henkivakuutus, Tapiola, Nordea, Yleisradion eläkesäätiö, Paperiliitto ja Metallityöväen liitto.
Kaivoksen kotimaakunnassa Kainuussa moni pisti rahojaan Talvivaaraan.
– On täysin mahdotonta sanoa, moniko tässä nyt menetti rahojaan. Luulen että viidestäsadasta ylöspäin, mutta alle tuhat henkeä, arvioi Kainuun osakesäästäjien puheenjohtaja Antti Kejo.
Kejo uskoo, että moni lähti sijoittajaksi ilman aiempaa kokemusta. Taustalla oli solidaarisuutta ja kiinnostusta kotimaakunnan suurhanketta kohtaan.
– Kyllähän tämä oli pitkään tiedossa, että todennäköisesti tässä käy huonosti. Viime vuosi antoi vinkkiä siitä, että mitään oikeaa liiketoimintaa ei uuteen yritykseen ole syntynyt. Huoli on tullut jo paljon aiemmin, ja loppu on vain piste yhdelle tarinalle.
Piensijoittajien tyypillinen menetys konkurssissa on arviolta muutamia satoja tai korkeintaan muutamia tuhansia euroja.
Tappiot voi vähentää tämän vuoden verotuksessa. Tuhannella eurolla osakkeita ostanut saa vähennysten kautta takaisin kolmesataa euroa.
Osakesäästäjien nokkamies: Elinkelvoton yhtiö keskittyi palkanmaksuun
Yhtiön elinkelvottomuus alkoi vaikuttaa selvältä jo Ahtiumia luotaessa, sanoo Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja, professori Timo Rothovius.
– Minusta oli aika selvää, ettei toimintaedellytyksiä ole. Ideat olivat niin villejä, ettei niihin olisi saatu rahoitusta. Vaikka Pekka Perä on ollut melkoinen velho rahoituksen hankkimisessa, ihan Elon Muskin [Teslan perustaja, toim.huom.] luokkaa, niin maine oli jo mennyt, Rothovius sanoo.
Yhtiö oli viimeiset vuodet torso. Sillä ei ollut liiketoimintaa, mutta yrityssaneerauksen keskelläkin 20 henkilölle maksettiin muhkeita palkkoja, kirjoitti Kauppalehti syksyllä 2016. Yhtiössä oli nelihenkinen johtoryhmä ja 16 asiantuntijaa, joiden tehtävä oli etsiä uutta liiketoimintaa. Toimitusjohtaja Pekka Perä kuittasi yhtiöstä yli 300 000 euron vuosipalkkaa.
Ahtiumilla oli vuoden 2016 lopussa rahavaroja lähes 4 miljoonaa euroa, mutta tämän vuoden alussa enää runsaat 400 000 euroa. Rothovius uskoo, että loppuajat yhtiön tärkein ominaisuus oli pystyä maksamaan toimihenkilöilleen palkkaa.
– Tuntui siltä, että ajatuksena oli pystyä maksamaan toimihenkilöille palkkaa mahdollisimman pitkään.
Hän pelkää, että konkurssi voi vaikuttaa ihmisten intoon ryhtyä piensijoittajiksi.
– Valitettavasti tämä tapaus on sen tyyppinen. Tässä oli mukana paljon ihmisiä, jotka eivät olleet koskaan aikaisemmin sijoittaneet osakkeisiin.
Koko saagan hinta on ollut ainakin 2,5 miljardia euroa yhtiöön laitettuna yksityisenä ja julkisena rahana.
– Siinä mielessä tässä hävittiin hirveitä summia, ja lasku kasvaa edelleen. Toiminta Kainuussa toki jatkuu edelleen, ja työpaikkoja on saatu. Mutta olisiko niitä saatu enemmän, jos rahaa olisi pistetty likoon järkevämpiin kohteisiin?
Yhtiö: Johtohenkilöt tavoittamattomissa
Yle ei ole tavoittanut Ahtiumin keskeistä johtoa kommentoimaan konkurssia.
Toimitusjohtaja, Talvivaaran kaivosyhtiön perustaja Pekka Perä on ilmoittanut, että kommentoinnin medialle hoitaa hallituksen puheenjohtaja Tapani Järvinen.
Ahtiumin yhä toiminnassa olevasta puhelinvaihteesta kerrotaan, että Järvinen on muihin asioihin liittyvällä työmatkalla Kiinassa. Järvinen ei toistaiseksi ole vastannut Ylen jättämään soittopyyntöön.
Välillisesti yhtiön viime ajoista pystyy kertomaan yrityssaneerausohjelman valvoja, asianajaja Pekka Jaatinen.
– Yhtiön tase putsattiin yrityssaneerauksen aikana, ja sille luotiin elinkelpoiset mahdollisuudet jatkaa hankkimalla uusia liiketoimintoja, Jaatinen sanoo.
Ahtium kertoi tavoitteekseen hankkia uutta liiketoimintaa kierrätystekniikasta ja energiateollisuudesta. Mikään suunnitelmista ei koskaan päätynyt julkisuuteen asti.
Jaatisen mukaan suunnitelmia, hankerekistereitä ja pörssitiedotteiden luonnoksiakin kuitenkin oli.
– Yritys on tutkinut perusteellisesti useita kymmeniä eri liiketoimintoja. Siellä on ollut hyviä ja pitkälle menneitä aihioita, mutta eri syistä kävi sitten näin, hän sanoo.
Valtio: Tappio kirjattiin jo vuonna 2014
Valtion omistama sijoitusyhtiö Solidium oli Ahtiumin suurin yksittäinen osakkeenomistaja runsaan seitsemän prosentin osuudellaan. Millaisen tappion valtion rahaa Solidium kirjaa tapauksesta?
– Me sijoitimme yhteensä 149 miljoonaa euroa Talvivaaran osakkeisiin kesällä 2011 ja sen jälkeen. Vuoden 2014 lopussa kirjasimme osakkeet taseessamme nollaan, eli käytännössä tappio on kirjattu jo silloin, sijoitusjohtaja Pauli Anttila Solidiumista sanoo.
Toisin sanoen vuoden 2014 jälkeen Solidiumilla ei enää ollut odotuksia, että uusi Talvivaaran kaivososakeyhtiö ja myöhemmin Ahtium tuottaisivat mitään.
– Omistus oli loppuvuodet enää optio, jolle emme laittaneet paljon arvoa. Toivottiin tietysti toisenlaista lopputulemaa. Olisi ollut hieno asia, jos tulevaisuus olisi vielä löytynyt.