Ruotsissa Suomeen positiivisesti asennoituvien määrä on kasvanut. Tutkimus ruotsalaisten asenteista suomalaisia kohtaan julkaistiin torstaina Ruotsin suurlähetystössä Helsingissä.
Vuosi sitten myönteisesti Suomeen suhtautui 62 prosenttia ja nyt myönteisesti suhtautui 72 prosenttia vastanneista, ilmenee Suomen Tukholman-instituutin, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja ajatushautomo Magman tilaamasta seurantatutkimuksesta.
Toisaalta ruotsalaisia, joilla ei ole tietoa Suomesta, oli vastanneista yli puolet. Heidänkin määränsä oli kasvanut viime vuodesta.
Suomessa katsotaan tulevaisuuteen, monimuotoisuus ei ole valttimme
Puolet kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että Suomi on moderni ja edistyksellinen, tulevaisuuteen suuntautuva maa. Samaan aikaan Suomea pidettiin kuitenkin suhteellisen sulkeutuneena maana, jolle monimuotoisuus ei ole tunnusomaista.
Joka neljäs vastanneista kertoi lukeneensa Suomea käsitteleviä artikkeleita sanomalehdistä, kouluissa sen sijaan ei Suomesta juuri puhuta. Monella vastaajalla oli intoa saada tietää Suomesta enemmän.
– Olemme tyytyväisiä tutkimuksen tulokseen, koska se osoittaa, että ruotsalaiset haluaisivat oppia lisää Suomesta sanoo Auli Sydfors, Suomi-instituutin tiedottaja Tukholmasta.
– Tutkimus kertoo toisaalta myös siitä, että ruotsalaiset tietävät Suomesta hyvin vähän. Mielikuvista kysyttäessä tulee standardivastauksia, joka ei ilahduta, huomauttaa Olav Melin kaksikielisyyttä vaalivasta ajatushautomo Magmasta.
Sydfors on kuitenkin iloinen siitä, että mielikuvat Suomesta ovat myönteisiä, vaikkakin perinteisesti saunaan, luontoon, jääkiekkoon ja Sibeliukseen liittyviä. Melinin mielestä oli hyödyllistä kohdistaa kysymykset nuorempaan sukupolveen uudenlaisten vastausten saamiseksi.
Suomalaisista henkilöistä vastanneet kertoivat tuntevansa parhaiten Ruotsissa asuvan laulajan ja kirjailijan Arja Saijonmaan, presidentti Urho Kekkosen ja muumien luojan Tove Janssonin. Tuotemerkeistä Nokia oli edelleen tunnetuin.
Tämän päivän poliitikot ovat tuntemattomia Ruotsissa.
– Minusta on huono asia, että Suomesta tiedetään Mannerheim ja Kekkonen, mutta Sipilästä tai Niinistöstä ei ole tietoa, tässä on haaste Suomen poliittiselle johdolle, Melin korostaa.
Satavuotisjuhla vaikutti positiivisesti
Suomen 100-vuotisjuhlavuosi vaikutti mielikuvien myönteisyyteen.
– Ruotsissa oli paljon erilaisia Suomi-tapahtumia ja media, joka ei normaalisti kerro paljoa Suomesta, nosti paljon myönteisiä asioita, kuten vaikkapa koululaitosta ja poliisin toimintaa esiin, Sydfors sanoo.
Melinin mukaan arviot siitä, että Suomea ei pidetä moniarvoisena maana, saattavat osua oikeaan, mutta se ei kerro siitä, onko ruotsalaisilla todellisuudessa tietoa tästä. Tutkimuksesta ilmeni, että suomenruotsalaiset sekoitetaan usein Ruotsissa asuviin suomalaisiin.
– Tämä kertoo siitä, että suomenruotsalaiset-sana ei ole hyvä, sehän onkin kieliriidan seurausta. Parempi olisi puhua ruotsia puhuvista suomalaisista, Melin sanoo.
Tammikuussa verkkokyselynä tehtyyn tutkimukseen vastasi noin tuhat ihmistä.