Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Koetko sinä roskien lajittelun vaikeaksi? Ei hätää, et ole ainoa – Apu löytyy roskapoliisilta

Vantaan energian roskapoliisin mukaan jätteiden lajitteluun liittyy syyllisyydentunteita, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä ottaa haltuun uusia tapoja roskien lajittelussa.

  • Ulla Malminen

Sonja Iltanen on Vantaan energian roskapoliisi. Univormuun ja koppalakkiin pukeutunut nainen käy perehdyttämässä erilaisia ryhmiä roskien oikeaoppiseen lajitteluun. Iltasen ja hänen roskapoliisikollegansa voi tilata esimerkiksi työpaikoille, kouluihin ja päiväkoteihin.

Univormu ja hauska titteli murtavat jäätä, kun puhutaan arasta asiasta eli roskien lajittelusta.

– Sillä tavalla me kevennämme tunnelmaa, kun ihmisille tulee helposti jätteiden lajittelusta vähän huono omatunto, Iltanen kertoo.

Hän mukaansa puheet jätteiden lajittelusta voidaan kokea saarnaamisena. Roskapoliisin tehtävänä on muuttaa lajittelu myönteiseksi kokemukseksi.

– Se on asia, joka herättää tunteita. Kyllä sen keikoilla huomaa, että ihmiset syyllistyvät helposti, mutta minä sanon, että ei mietitä aiempia syntejä vaan sitä, miten muutamme omaa käytöstämme jatkossa.

Sekä lapset että vanhukset innostuvat jätteiden lajittelusta

Iltasen yleisöissä on ollut ihmisiä aina 4-vuotiaista pikkulapsista yhdeksänkymppisiin vanhuksiin saakka. Lasten kanssa univormu saa aikaan erilaisen reaktion kuin aikuisten kohdalla.

– Lapsia se vähän jännittää, ja sitten he kuuntelevat hirveän hyvin.

Iltasen mukaan lasten on helppo omaksua hänen viestinsä jätteiden lajittelusta, koska heidän ei tarvitse oppia pois vanhoista tavoistaan. Lapset myös kertovat innokkaasti kotiväelle uudet tietonsa siitä, miten roskien kanssa tulee menetellä.

Aikuisille jätteiden lajittelun sisäistäminen on vaikeampaa, koska käytännöt ovat muuttuneet eletyn elämän aikana.

Iltanen kertoo, että hänen jokaisella keikallaan ihmiset kuitenkin kiinnostuvat lajittelusta ja suorastaan imevät uutta tietoa siitä.

Tyypillisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi nämä:

1) Mitä lasinkeräykseen voi laittaa?

Lasinkeräykseen laitetaan vain pakkauslasia eli purkkeja ja pulloja. Sinne ei laiteta juomalaseja, peiliä, uunivuokia tai keramiikkaa. Jos pakkauslasissa on muovirinkula, sen voi heittää lasijätteeseen purkin mukana, mutta kannet ja korkit poistetaan.

**2) Mitä metallijätteeseen voi laittaa? **

Metallijätteeseen voi laittaa mitä tahansa, missä on vähintään puolet metallia, kuten rikkimenneen paistinpannun tai sakset kahvoineen päivineen. Lisäksi metallijätteeseen laitetaan kokometalliset ruokapakkaukset.

3) Mitä muovijätteeseen voi laittaa?

Muovijätteeseen laitetaan muovipakkaukset, -kelmut ja -pussit. Sinne ei laiteta muoviesineitä.

4) Mitä sekajätteeseen laitetaan?

Ongelmajätettä lukuun ottamatta kaikki jäte, mikä ei ole kierrätyskelpoista, menee sekajätteeseen ja sieltä energiahyötykäyttöön. Pääkaupunkiseudulla sekajäte poltetaan Vantaan energian jätevoimalassa, jossa siitä tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä.

5) Mitä teen, jos taloni tai taloyhtiöni pihassa ei ole kierrätysjätesäiliötä?

Omakotitalossa asuva voi viedä kierrätysjätteet yleisiin keräyspisteisiin. Pisteiden sijainnit löytyvät Suomen kiertovoima Kivon kierrätysinfosivulta.

Asunto-osakeyhtiössä asuva voi pyytää taloyhtiönsä hallitusta tilaamaan jätesäiliön paikalliselta jätehuoltoyhtiöltä. Helsingin seudulla yhtiö on HSY. Sen nettisivulta löytyy myös lajittelu- ja kierrätysohjeita.

Lue myös:

Tarvitseeko teepussin niitti irrottaa ja miten ruokaöljy hävitetään? Testaa kuinka hyvin hallitset kierrättämisen

Juttua muokattu 9.3.2018 kello 13.41 ja 14.47: Sekajätteen määritelmää on täsmennetty.