Kello käyntiin. Puiset nappulat etsivät paikkansa shakkiruudukossa. Ensimmäiset siirrot ovat nopeita ja varmoja. Pelaajilla on katse tiiviisti pelilaudassa. Hiljaisuudessa voi melkein kuulla kiihtyvät sydämen lyönnit.
Turkulaisella Ilkka Kootalla on ikää vasta 9 vuotta, mutta shakinpelaajana hän toimii jo kuin vanha konkari. Hän tekee varmoja siirtoja uskomattoman rauhallisesti, vaikka peli on kiihkeä.
"Shakkisiirrot kuuluvat yleissivistykseen"
Turkulaisen Kootan perheessä on pelattu shakkia monessa polvessa. Äiti Kati sai oppinsa isältään, koska tämän mielestä yleissivistykseen kuului osata siirrot. Veli innostui lajista niin, että kilpailee vieläkin.
Perheen shakkimestari on kuitenkin Ilkka, joka viime kesänä voitti alle 10-vuotiaiden sarjassa SM-kultaa peitoten parikymmentä kilpailijaa. Nykyään vanhemmat eivät enää voita poikaa vastaan pelatessaan kuin korkeintaan pikapeleissä. Ilkka ei anna vanhempien voittaa edes säälistä.
Voitontahto on kova. Ilkka on hakenut maajoukkueeseen. Hän valmistautuu parhaillaan kesän SM-kilpailuihin sekä syksyn MM- ja EM-kilpailuihin.
Kova mitalinälkä
Kevätauringossa kimaltelee nippu mitaleita. Kirjahyllyllä on pystejä niin shakista, jalkapallosta, sählystä kuin monesta muustakin lajista. Reipas poika ehtii harrastamaan paljon muutakin kuin shakkia, vaikka Kootan perheessä ei kulu päivääkään ilman peliä.
Ilkka Koota ei aloittanut kisataivaltaan mitenkään vaatimattomasti. Hän oli kevätlukukauden ollut mukana Turun Työväen Shakkikerhossa, mistä häntä kannustettiin kesän SM-kisoihin. Kotiin, Turun Vasaramäkeen poika toi tuliaisena pronssimitalin. Ilkka oli tuolloin 6-vuotias. Nykyään tavoitteena ovat jo suuremmat kisa-areenat Suomen ulkopuolella.
– SM-voittajana Ilkka olisi viime vuonna voinut lähteä MM-kisoihin Brasiliaan, mutta välimatka oli niin pitkä. Valitsimme EM-kisat Romaniassa, isä Kalle kertoo.
Tänä vuonna molemmat kisat ovat Euroopassa.
Shakkinappuloita Ilkka on pyöritellyt 5-vuotiaasta. Aluksi äiti opetti, ja varsinainen kipinä lajiin syttyi eskarissa opettajan myötä.
– Innostus oli niin kova, että välillä piti jo rajoittaa pelaamista, äiti muistelee.
Nykyään Ilkka pelaa ja saa valmennusta paljon netissä.
Tietotekniikka houkuttelee uusia pelaajia
Shakin pelaaminen on tietotekniikan ansiosta lähtenyt hurjaan nousuun. Suomen Shakkiliiton varapuheenjohtaja Markku Raitanen tietää, että tilastollisesti shakkia pelataan enemmän kuin koskaan. Pelien määrää voi tarkastella elektronisten shakkikerhojen palveluista.
– Tietotekniikan tulo on mullistanut pelaajien harjoittelutapoja. Shakkipeli ja siihen valmentautuminen on loikannut uudelle tasolle sähköisten pelien ansiosta.
Itse uskon, että ihmisessä piilee kamppailutahto: halu vääntää kättä, painia henkisesti toisen ihmisen kanssa. Se takaa jatkuvuuden shakin pelaamiselle.
Markku Raitanen
Pelko siitä, että tietokonepelit vähentäisivät rajusti shakin pelaamista osoittautuivat siis turhiksi. Netin hienous on siinä, että se tarjoaa mahdollisuuden pelata ajasta ja paikasta riippumatta. Netti tarjoaa myös kovan vastuksen.
– Kannettavat tietokoneet hyvillä ohjelmilla varustettuina voittavat tänä päivänä parhaimmatkin pelaajat, Raitanen lisää.
Halu kamppailla takaa jatkuvuuden
Kilpailu nuorten sieluista on pelimarkkinoilla kovaa. Markku Raitasen mukaan shakkiliitto on tehnyt voimallista juniorityötä viime vuosina. Nuorten pelaajien määrä onkin lisääntynyt suurissa kaupungeissa, kuten Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä.
Raitanen näkee lajin tulevaisuuden vahvana, vaikka jäsenrekisterin luvut notkahtivatkin viime vuosituhannen loppupuolella. Rekisterissä on tällä hetkellä noin 1 400 lisenssipelaajaa, mutta koululais- ja nuorisopelaajista ei ole täydellistä rekisteriä.
Kannettavat tietokoneet hyvillä ohjelmilla varustettuina voittavat tänä päivänä parhaimmatkin pelaajat
Markku Raitanen
Liiton järjestämien shakkikerhojen kautta mukaan on lähtenyt yhä nuorempia pelaajia. Keski-ikä keikkuu silti vielä nelissäkymmenissä.
– Itse uskon, että ihmisessä piilee kamppailutahto: halu vääntää kättä, painia henkisesti toisen ihmisen kanssa. Se takaa jatkuvuuden shakin pelaamiselle.
Peliaikaa myös koulussa
Kootan perheellä on useampi shakkilauta. Ilkan aarteita ovat enolta saatu puinen lauta ja matkalta ostetut painotetut nappulat. Aina shakkipoika ei kuitenkaan pyörittele perinteisiä shakkinappuloita, vaan tekee siirtonsa tietokoneella.
– Netissä on kovemmat vastustajat, Ilkka tietää.
Pojan henkilökohtainen valmentaja on virolainen Kalle Kiik. Hänen kanssaan valmennustuokiot tapahtuvat Skypen avulla netissä. Lisäksi hän käy turkulaisen Kalle Niemen vetämässä neljän pojan kilpakerhossa ja viikoittain pikapeliturnauksissa.
Kootan perheessä koululaisen netinkäyttöä rajoitetaan muuten paitsi shakin osalta. Se on harrastus, ja jotta lajissa kehittyy, on pelattava.
– Koulu on kuitenkin tärkein, isä Kalle painottaa.
Ilkka Koota on vielä lapsi, joten äidin toive on, että aikaa jää myös leikkimiselle.
Liikuntaluokalla opiskeleva koululainen saa lajilleen tukea myös koulusta. Perjantaisin liikuntaluokan oppilaat voivat harrastaa lajiaan. Koska shakki luokitellaan urheiluksi, saa Ilkka Koota pari tuntia viikossa peliaikaa myös koulussa.
Shakki nostaa sykettä
Shakki nimettiin urheiluksi vuonna 1983. Yleensä urheilu mielletään fyysiseksi, mutta onko shakki fyysinen laji?
– Sydän hakkaa ja syke nousee. Aivot käyttävät valtavasti energiaa, Ilkka Koota kertoo.
Äiti Kati tietää, että huippukilpailijat pitävät hyvää huolta fyysisestä kunnostaan. Ilkankin pisin peli on kestänyt yli neljä tuntia.
Poika muistelee miettineensä siirtoaan pisimmillään puolisen tuntia. Kun vastapelurilla on pitkä mietintätauko, hän käy usein kävelemässä. Ajatukset pelin aikana eivät kuitenkaan karkaile kuin korkeintaan kavereiden peleihin.
Välillä on hauska herkutella sillä ajatuksella, minkälaisia siirtoja itse tekisi. Vastustajan kanssa ei turhia höpötellä eikä Ilkka ainakaan kerro, minne nappulat kannattaisi seuraavaksi siirtää.
– Nopeimmillaan peli voi olla ohi parilla siirrolla muutamassa minuutissa, Ilkka Koota kertoo.
Nappula kerrallaan
Suomenmestaruus oli Ilkka Kootalle kova juttu, mutta yhtä arvokkaana voittona hän pitää shakkikerhon harjoitusmatsissa tasapeliä opettajaansa vastaan.
Eniten päänvaivaa Ilkalle tuottavat avaukset. Virallisia avauksia on tuhansia. Peli aloitetaan valkoisilla nappuloilla, mutta mustilla voi viedä peliä. Ilkka pitääkin enemmän pelaamisesta mustilla shakkinappuloilla.
Sydän hakkaa ja syke nousee. Aivot käyttävät valtavasti energiaa
Ilkka Koota
Peli alkaa monesti jo ennen kuin ollaan laudan äärellä. Vastustajat tutkivat, miten toiset pelaavat. Henkinen valmistautuminen on yhtä tärkeää kuin fyysinen.
Ilkka saattaa miettiä montakin siirtoa eteenpäin, mutta periaatteessa peli etenee nappula kerrallaan.
Ilkan shakkinappulat ovat sotilaallisen siistissä rivissä, vaikka pelin syke on nopea ja siirrot tapahtuvat välillä silmänräpäyksessä. Sotilas saa kaverikseen ratsun, lähetti ja torni odottavat seuraansa myös kuninkaallisia nappuloita.
Kati-äiti häviää pikapelin. Ilkka hymyilee tyytyväisenä. Hän avaa nettipelin ja katoaa sen syövereihin.
Korjattu 25.3 klo 13.10: Kilpailujen isäntämaita ja kisa-aikoja