Teatterien, orkesterien, tanssin, sirkuksen ja museoiden asiantuntijat ovat jättäneet lausuntonsa valmisteilla olevaan kulttuurin valtionrahoituksen uudistukseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriöön saapui lähes 270 näkemystä siitä, miten valtionosuusjärjestelmänä (vos) tunnettua rahoitusmekanismia pitäisi muuttaa.
Sen enempää Suomen ammattiteatterien edunvalvoja Suomen Teatterit kuin orkesterien etuja valvova Suomen Sinfoniaorkesterit eivät kannata uudistusta, jos valtionosuusjärjestelmään ei löydy lisärahoitusta.
Lausunnon jättäneistä lähes 90 prosenttia on samaa mieltä.
Uudistus maksaisi arviolta kymmenen miljoonaa euroa.
Muusikko Jaakko Kuusiston johtaman työryhmän ehdotuksen mukaan esittävien taiteiden valtionrahoitus muuttuu määräaikaiseksi.
Muutoksen tarkoituksena on antaa uusille ryhmille mahdollisuus päästä mukaan valtionosuusjärjestelmään, jota on pidetty jähmeänä.
Yle Uutiset kysyi marraskuussa 2016 kuudelta taiteen organsiaatiolta, miten valtionosuusjärjestelmän uudistus pitäisi tehdä.
Näistä neljä jätti lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ohessa poimintoja niistä:
Uuden sirkuksen keskus Cirko
Uuden sirkuksen keskus Cirkon toiminnanjohtaja Riku Lievonen uskoo, että määräaikaiset valtionosuudet mahdollistavat vaihtuvuuden esittävien taiteiden kentällä, mutta toivoo, että uuden lain laatijat osaisivat katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Vastassa voi olla taidemuotoja, joita ei vielä ole edes olemassa.
Lievonen muistuttaa, että nykytanssi ja nykysirkus ovat jo valmiiksi aliresursoituja taidemuotoja, ja asia pitäisi ottaa huomioon uudessa rahoitusmallissa.
Siinä rahoitusta voi saada henkilötyövuosien mukaan, kuten nykyjärjestelmässä, mutta malli ei tue Lievosen mukaan Cirkon kaltaisia tuotantotaloja.
Sama pätee Lievosen mukaan esimerkiksi Helsingin Kaapelitehtaalle nousevaan Tanssin taloon tai tanssin aluekeskuksiin eri puolilla Suomea.
Tällaisten esitystalojen toiminta perustuu vierailuesityksiin, ei vakinaisen ensemblen ylläpitoon.
Lue aiheesta lisää: Nykysirkuksen pomo taiteen rahoituksesta: "Kyseessä on sukupolvikokemus – nuoret tekijät ja uudet taiteenlajit ovat jääneet nuolemaan näppejään"
Helsingin Barokkiorkesteri
Helsingin Barokkiorkesterin toiminnanjohtaja Kerttu Piirto kannattaa esittävien taiteiden tuen määräaikaisuutta, mutta toivoo, että vos-tuen saajia arvioidaan myös taiteellisen ja toiminnallisen laadun kautta.
Hän muistuttaa, että nykyinen henkilötyövuosiin perustuva laskentamalli on ongelmallinen pienille organisaatioille, jotka työllistävät pääasiassa freelancer-taiteilijoita.
Kansainvälistä ja kansallista kiertuetoimintaa pitäisi Piirron mukaan tukea vahvemmin kuin mitä valtion kulttuurirahoituksen uudistusta pohtinut työryhmä esittää
Lue aiheesta lisää: Helsingin Barokkiorkesterin johtaja: "Orkesterin toimintaa arvioitava myös taiteellisen ja taloudellisen laadun perusteella"
Tero Saarinen Company
Tero Saarinen Companyn toiminnanjohtaja Iiris Autio on ollut kulttuurin valtionrahoituksen (vos) uudistuksen äänekäs arvostelija. Autio istui Jaakko Kuusiston työryhmässä ja jätti työryhmän esitykseen eriävän mielipiteensä.
Aution mukaan uusi rahoitusjärjestelmä suosii olemassa olevia laitoksia: suuria teattereja ja orkestereita.
Autio puolusti työryhmässä nykytanssia ja nykysirkusta.
Uudessa rahoitusmallissa pitää Aution mukaan olla eri yksikköhinta esittäville taiteille ja orkestereille. Sama yksikköhinta tuen laskennassa johtaa Aution mukaan selkeään tulonsiirtoon orkestereille ja niiden yleisöille.
Lue aiheesta lisää: Tero Saarisen tanssiryhmän vetäjä: "Valtion kulttuurituki määräaikaiseksi" – Nyt sitä saavat jatkuvasti samat ryhmät
Teatteri Telakka
Tamperelainen Teatteri Telakka ei kannata valtion kulttuurituen (vos) määräaikaisuutta. Teatteria arveluttaa opetus- ja kulttuuriministeriön kyky arvioida määräaikaisen tuen saajia.
Valtionosuusjärjestelmän uudistamista pohtinut työryhmä esittää, että henkilötyövuosiin sidottavaa tukea voisivat saada yksiköt, joille kertyisi vähintään viisi henkilötyövuotta.
Se sulkisi Teatteri Telakan mukaan pienet teatterit pois järjestelmästä.
Tamperelaisteatteri toteaa, että teatteriryhmien ja pienteatterien valtionosuutta pitäisi nostaa yli 40 prosenttia nykyisen epäsuhdan korjaamiseksi.
Valtion tuki pääsylippua kohden on huomattavasti isompi suurille ja keskisuurille teattereille kuin pienryhmille.
Lue aiheesta lisää: Teatteri Telakan Kaisa Sarkkinen teatterin lyhytjänteisestä rahoituksesta: "Joka vuosi roikumme kuin löysässä hirressä"
Ministeriöön satoi murskakritiikkiä – yrittääkö Sampo Terho pelastaa Tampereen työväenteatterin?
Analyysi: Murhataan teatteri, jotta saadaan jotain uutta ja kivaa tilalle
Analyysi: Tuleeko Suomen suurimmasta teatterista Omenahotelli?