Ruotsalaismediassa Nordean päätöstä muuttaa Suomeen kritisoidaan laajasti, mutta osin myös ymmärretään. Osa lehdistä syyttää suoraan Nordean johtoa ylimielisyydestä ja poliittisin motiivein tehdystä ratkaisusta.
Nordean pääkonttorin siirto Tukholmasta Helsinkiin hyväksyttiin torstaina selvin lukemin pankin yhtiökokouksessa.
Iltapäivälehti Aftonbladet suhtautui Pohjoismaiden suurimman pankin muuttoon avoimen kitkerästi. Lehti otsikoi pääkirjoituksensa "Ylimieliset pankinjohtajat saavat mielellään muuttaa ulkomaille".
Aftonbladetin mukaan Nordean muutossa ei ole ollut kyse normaalista bisnesratkaisusta, vaan poliittisesta päätöksestä.
– Suomi saa vastuulleen pankin, jolla on häpeällinen maine ja harvinaisen ylimielinen johto. Rehellisesti sanottuna tässä ei ehkä ole paljoakaan syytä harmitella, lehti latasi.
Expressen puolestaan kirjoitaa, ettei Nordean lähtö anna syytä juhlaan, muttei toisaalta ole myöskään minkäänlainen katastrofi.
Sanomalehti Östra Smålandin mukaan muutosta tuli arvovaltakysymys Nordean hallituksen puheenjohtajalle Björn Wahlroosille ja konsernijohtaja Casper von Koskullille. He olivat kritisoineet Ruotsin hallitusta, joka oli nostamassa pankeille määrättyjä vakausmaksuja.
Lehti näkeekin päätöksen olleen ainakin osin poliittinen. Östra Småland huomautti, että peruste halusta päästä mukaan EU:n pankkiunioniin nousi Nordean johdon puheissa etualalle vasta myöhemmin. Lehden mukaan Nordea on nyt saanut ahneen ja kostonhimoisen pankin imagon.
Östra Småland kritisoi sitä, etteivät Nordean johtajat osoittaneet merkkejä nöyryydestä, vaikka pankki on saanut viime vuosina osansa skandaaleista esimerkiksi Panama-papereihin liittyen.
– Sen sijaan puheenjohtaja Wahlroos on omalta paikaltaan hiekkalaatikossa selittänyt, että 80 prosenttia ihmiskunnasta on talousasioissa idiootteja, lehti kirjoitti.
"Ei ole cool olla ulkopuolinen"
Talouslehti Dagens Industri painotti pääkirjoituksessaan, ettei Ruotsi voi pitää asemaansa pohjoismaiden finanssikeskuksena itsestään selvänä, vaan sen eteen on tehtävä töitä.
Lehden mukaan hallituksen viimevuotinen tempoilu finanssisektorin verotuksen suhteen murensi luottamusta Ruotsiin vakaana toimintaympäristönä.
– Euron ulkopuolelle jääminen saattoi aikanaan olla Ruotsin taloutta hyödyttävä ratkaisu, mutta nyt siihen kannattaisi liittyä. Samoin meidän pitäisi olla mukana pankkiunionissa. Se ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta se luo yrityksellemme vakaamman ympäristön, lehti kirjoitti.
DI:n mukaan Ruotsi saattaa joutua maksamaan kovan hinnan oikeudesta omaan rahapolitiikkaan. Lehti huomautti, että Britannia joutuu jo nyt kokemaan brexitin vaikutuksia useiden suuryritysten siirtäessä konttoreitaan Lontoosta Manner-Eurooppaan.
– Ruotsin täytyisi panna tämä merkille. Ei ole enää niin coolia olla ulkopuolinen.