Maailman asemarkkinoilla Pohjoismaiden paras osaaminen ei ehkä liity varsinaisiin aseisiin mutta vakoiluteknologia ja elektroniikka voi olla eri juttu. Niiden avulla Pohjoismaat ottavat osansa myös Lähi-idän kasvavista markkinoista.
Ruotsin Linköpingissa tuotiin helmikuussa parrasvaloihin ruotsalaisen Saab-konsernin uusin ylpeys: huippumoderni GlobalEye tutkavalvontakone. Yksi tärkeimmistä asiakkaista on Yhdistyneet Arabiemiraatit, joka on tilannut Ruotsista kolme konetta.
Suomesta lähtee Lähi-itään muun muassa viranomaisille tarkoitettuja valetukiasemia ja radioita, jotka sopivat myös armeijan käyttöön.
Norjalainen Kongsberg solmi muutama päivä sitten suurkaupan Qatariin. Kongsberg toimittaa satoihin panssaroituihin miehistökuljetusvaunuihin kauko-ohjatut konekivääriasemat.
Mihin vakoilulaitteita käytetään?
Valetukiasemien eli IMSI sieppareiden avulla pystytään vakoilemaan puhelinkeskusteluja, dataliikennettä ja paikallistamaan puhelimen sijainti. Tehokkaimmilla laitteilla voidaan seurata puhelinliikennettä jopa kilometrien laajuisella alueella.
Valetukiasemat, viranomaisradiot ja vastaavat laitteet kuuluvat niin sanottuihin kaksoiskäyttötuotteisiin. Vientiä säätelee EU:n asetus, sillä laitteita voidaan väärinkäyttää muun muassa ihmisoikeusrikkomuksiin tai joukkotuhoaseiden valmistamiseen. Suomessa vientiluvat käsittelee ulkoministeriö.
Brittiläinen kansalaisjärjestö Privacy International on kiinnittänyt huomiota myös Suomen myöntämiin kaksoiskäyttölaitteiden vientilupiin. Kansalaisten yksityisyyttä puolustava järjestö on laskenut, että vuosina 2015 - 2017 yksistään Exfo Oy Finland oli saanut 85 vientilupaa eri puolille maailmaa.
Myös Tetra-radioille on myönnetty runsaasti vientilupia Suomesta Airbus Defence and Space Oy:lle. Radiot tarvitsevat vientiluvan, koska ne soveltuvat myös sotilaskäyttöön.
Ihmisoikeusjärjestön huoli perustuu siihen, että vienti kohdistuu paljolti maihin kuten Yhdistyneet Arabiemiraatit, missä kansalaisten vapauksia on rajoitettu ja tosinajattelijoita laitettu ahtaalle.
– Emiraateissa ihmisoikeusaktivisti Ahmed Mansooria vakoiltiin monin keinoin kaupallisella vakoilutekniikalla, sanoo Edin Omanovic Privacy Internationalista. Omanovicin erikoisalaa on vaikoilutekniikka ja siihen liittyvät suositukset.
Privacy International on pyytänyt Suomen ulkoministeriöltä selvitystä vientilupien perusteista. Onko loppukäyttäjien taustat selvitetty tai kunnioittavatko laitteita tilanneet hallitukset ihmisoikeuksia, kysytään Privacy Internationalin kirjeessä ulkoministeri Timo Soinille.
Vaikka EU-maat ovat sitoutuneet kaksikäyttölaitteiden viennin valvontaan, Euroopan maiden käytännöt vaihtelevat eivät kaikki maat julkista tilastoja myönnetyistä luvista.
Tutkivaan journalismiin erikoistunut Long Play selvitti viime vuonna tanskalaisen Dagbladet Informationin ja hollantilaisen De Correspondentin kanssa televalvontalaitteiden vientiä epädemokraattisiin maihin vuosilta 2015 – 2016. Selvityksen mukaan Suomi on Britannian ohella aktiivinen viejä Euroopassa. Tosin tilastoa hämää se, että lupia ei kirjata yhtenäisesti, osa maista sovittaa useita tuotteita yhden luvan alle ja sääntöjä tulkitaan eri tavoin. Esimerkiksi Ruotsi ei antanut Long Playlle tietoja lainkaan.
Ulkoministeriön vientivalvontayksikön päällikkö Teemu Sepponen pitää kuitenkin Suomen linjaa tiukkana. Osa yrityksistä hakee hänen mukaansa luvan Suomesta vaikka voisivat hakea sen muualtakin.
– Yritykset tulevat mielellään Suomen vientivalvonnan alle, koska olemme nopeita ja kynnys asiointiin on matalalla, Sepponen sanoo.
Sepponen myöntää, että hakemuksia hylätään harvoin mutta se johtuu hänen mukaansa lähes aina siitä, että yritys peruu hakemuksensa ennen kielteistä päätöstä. Sepposen mukaan vientilupa annetaan jos on varmaa, että laitetta käytetään laillisesti esimerkiksi rikollosuuden ja terrorismin torjuntaan.
Vienti vetää
Privacy Internationalin mukaan on vaikea arvioida, kasvaako vienti Euroopasta, koska kaikki tilastot eivät ole julkisia. Tämän vuoksi järjestö vaatii kaikkia Euroopan maita julkistamaan vientitilastonsa. Samalla vientiin saataisiin yhteiset pelisäännöt.
– Jos esimerkiksi Saudi-Arabia ei pysty takaamaan, että valetukiasemia ei käytetä ilman riittävää valvontaa, lupaa ei tulisi myöntää, sanoo Edin Omanovic Privacy Internationalista.
Joka tapauksessa näyttää siltä, että juuri Lähi-itään ja Persianlahdelle vienti lisääntyy. Vientivalvontaosaston johtaja Teemu Sepponen arvioi, että Suomestakin laitteita lähtee yhä enemmän, osa tosin vasta esittelytarkoituksiin.
– Talouskasvu ja kysyntä on voimakasta Aasiassa ja Persianlahdella ja myös suomalaiset hakevat sieltä kasvua. Myös Venäjälle tulee hakemuksia.
Ruotsista supertutkia
Ruotsalainen Saab esitteli helmikuussa uuden GlobalEye-valvontakoneensa, jota Arabiemiraatit on jo tilannut kolme kappaletta. Kone teki ensilentonsa viime viikon torstaina.
Koneen tutkat pystyvät valvomaan sekä maa-, meri- että ilmakohteita. Koneen katolla oleva tutka on sijoitettu Patrian Suomessa valmistamaan boksiin. Ilmailualan erikoislehti Lentoposti arvioi ruotsalaisen tutkan niin tarkaksi, että se voi havaita yksittäisen lokin kolmenkymmenen kilometrin päästä. Se osaa myös erottaa droonit eli pienoishelikopterit linnuista.
Sotilaskäyttöön tarkoitettu monitoimitutka soveltuu myös muun muassa pelastustehtäviin, raja- ja merivalvontaan sekä suurten tapahtumien suojaamiseen.
Kuinka sitten tiedustelukoneiden vienti sopii siihen, että Arabiemiraatit rajoittaa kansalaisoikeuksia ja osallistuu Jemenin sotaan?
Saabin tiedotuspäällikön Ann Wolgersin mukaan koneiden viennillä on viranomaisten lupa.
– Maasta riippumatta, me toimimme aina ja täsmällisesti viranomaisten päätösten mukaan kaikessa viennissämme, Wolgers vastaa sähköpostilla.
Emiraateissa viranomaiset harjoittavat yhä enemmän kansalaistensa digitaalista valvontaa, todetaan Human Rights Watchin raportissa vuodelta 2017.
Torstaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Saabin tiedustelulentokoneista vastaava johtaja (Vice president and head of business unit airborne surveillance) Lars Tossman sanoi, että koneen päätarkoitus on mahdollisimman laaja ja tarkka valvonta maalla, merellä ja ilmassa mutta hän myönsi Ylelle, että koneella voidaan myös valvoa vaikka puhelinliikennettä.
– Jos asiakas haluaa, koneessa on sellaisiakin ominaisuuksia, Tossman sanoi.
Myös Edin Omanovic Privacy Internationalista arvioi, että lentokoneesta voidaan seurata yhtälailla siviilien kuin sotilaidenkin tietoliikennettä vaikka lentokoneen nopeus voikin asettaa rajoituksia.
Norjasta kauko-ohjattavia konekiväärejä
Norjalainen Kongrberg-konserni puolestaan allekirjoitti viime viikon tiistaina Qatarissa sopimuksen lähes viiden sadan panssaroidun miehistönkuljetusvaunun varustamisesta norjalaisilla aseilla. Ranskalaisiin Nexterin vaunuihin tulee muun muassa Kongsbergin kauko-ohjatut konekiväärit.
Kongsberg omistaa hiukan alle puolet suomalaisesta Patriasta. Patria puolestaan oli viime metreille saakka mukana kilpailemassa Qatarin suuresta vaunukaupasta, joka kuitenkin meni ranskalaiselle Nexterille joulukuussa. Qatar on mukana Jemenin sodassa kuten Arabiemiraatitkin, jonne taas Patria on toimittanut panssaroituja vaunuja.
Norja ilmoitti tammikuussa, että se rajoittaa aseiden vientiä Arabiemiraatteihin sen jälkeen kun norjalaisen minisukellusveneen arveltiin osallistuneen Jemenin sotaan. Sodan vuoksi miljoonat siviilit ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan.
Myös Patrian vaunu on kuvattu Jemenissä - varustettuna mahdollisesti norjalaisen Kongsbergin kauko-ohjattavalla konekiväärillä!
Lue myös:
Rauhatutkimusinstituutti Siprin tilasto aseiden viennistä muun muassa Lähi-itään. Tilaston mukaan suurvallat ovat ylivoimaisesti suurimpia aseiden viejiä.