Moni kaupunki hakee elinvoimaa uusista tapahtumakeskuksista tai monitoimiareenoista.
Esimerkiksi Kouvola suunnittelee keskusta, jossa voisi järjestää sekä pieniä että suuria, useita tuhansia ihmisiä vetäviä tapahtumia.
Keskus on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa nykyisen linja-autoterminaalin tilalle ja matkakeskuksen viereen rakennetaan muun muassa uusi hotelli sekä toimisto- ja liiketiloja.
– Monitoimiareenat palvelevat suuria massoja, mutta meidän mielestämme myynnin kannalta paras vaihtoehto on tapahtumakeskus, jossa on paljon erilaisia muuntuvia tiloja, sanoo matkailun kehittämispäällikkö Kirsi Vainio kaupungin kehitysyhtiö Kouvola Innovationista.
Liiketoimintasuunnitelman yksityiskohtia hiotaan parhaillaan. Esimerkiksi keskuksen kokoa tai hintaa ei ole vielä lyöty lukkoon.
Tammikuussa puhuttiin rakennuksesta, jonne mahtuisi jopa 6000 ihmisen yleisö. Tällä hetkellä suunnitelmia pyöritetään puolta pienemmän yleisömäärän kautta.
– Jos kaupungissa jäähalli ei ole täynnä joka päivä, niin ei kannata toista jäähallia rakentaa.
Keskuksen hinta riippuu sen koosta ja muista yksityiskohdista kuten katsomorakenteista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että keskusta ei pystytä rakentamaan ainakaan alle 10 miljoonalla eurolla.
Tapahtumakeskusten kilpailu kovenee
Kouvolan lisäksi monet muutkin kaupungit virittelevät omien tapahtumakeskusten tai monitoimiareenojen rakentamista. Tampereella monitoimiareenan rakentaminen on jo käynnistynyt. Rautatien päälle Sorinsillan eteläpuolelle tulevan areenan on määrä valmistua syksyllä 2021.
Kuopiossa Puijo Areenan rakennuslupa tuli pari viikkoa sitten lainvoimaiseksi. Tarkoitus on rakentaa muunneltava urheilu- ja tapahtumakeskus oheispalveluineen.
Myös Kotkassa suunnitellaan tapahtumakeskusta Kantasatamaan. Kongressi- ja konserttikeskusta on markkinoitu kotimaan lisäksi myös Venäjällä festivaali- ja messujärjestäjille.
Kaupunkien kilpailu tapahtumista siis kovenee, mutta Kouvola aikoo löytää omat vahvuutensa.
– Tapahtumakeskuksen pitää elää joka päivä. Se tarkoittaa, että siellä pitää olla säännöllisiä 50–500 ihmisen kokouksia koko ajan. Isommat tapahtumat ovat myös tosi tärkeitä, mutta niitä ei ole joka päivä, kertoo Vainio.
Jos kaupungissa jäähalli ei ole täynnä joka päivä, niin ei kannata toista jäähallia rakentaa.
Kirsi Vainio
Keskuksessa voisi järjestää myös isompia urheilutapahtumia, mutta ei säännöllisiä liikuntavuoroja.
– Digitalisaatio ei ole vähentänyt ihmisten kohtaamisen tarvetta, vaan jopa lisäännyt sitä. Tapahtumakeskusten markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvaneet 20 vuotta, arvioi yrittäjä ja konsultti Leo Potkonen VLP-Palvelut Oy:stä.
Potkonen tuntee esimerkiksi Jyväskylän messu- ja kongressikeskuksen hyvin, koska on aiemmin työskennellyt siellä.
– Kun ennen rakennettiin kiinteitä auditorioita, niin nyt tilojen täytyy olla muunneltavia eli niiden pitää taipua monenlaisiin tapahtumiin.
Taloja on helppo rakentaa, mutta toiminnan sielu vaatii paljon työtä.
Leo Potkonen
Kouvolan visioitaan hän ei tarkemmin vielä halua esitellä, koska valmistelu ja työpajat jatkuvat vielä.
– Taloja on helppo rakentaa, mutta toiminnan sielu vaatii paljon työtä. Samalla pitää tarkasti miettiä, miten areena kääntyy liiketoiminnaksi esimerkiksi Kouvolan tapauksessa.
Kouvola yrittää houkutella paikalle myös venäläisiä asiakkaita.
– Haluamme hyödyntää Allegro-junayhteyden eli meillä on mahdollista löytää lisää asiakkaita Pietarista. Tapahtuma- ja kannustematkailu on sielläkin säilynyt vetovoimaisena. Sieltä voidaan tulla Kouvolaan kouluttautumaan ja vierailemaan myös matkailukohteissamme, Kouvola Innovationin matkailun kehittämispäällikkö Kirsi Vainio arvio.
Kouvolalla edessään ratkaisujen kevät
Matka- ja tapahtumakeskuksen valmistelulle annettiin tammikuussa lisäaikaa. Uudeksi takarajaksi on annettu toukokuun loppu.
– Neuvottelut ovat menossa. Emme ole mitenkään luopumassa hankkeesta, sanoo kokonaisuuden suunnittelua vetävän Jatke Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esa Eloranta.
Jatke neuvottelee tällä hetkellä hotellitoiminnan pyörittämisestä eri tahojen kanssa. Elorannan mukaan keskustelut ovat juuri ratkaisevassa vaiheessa. Myös kaavaillut toimistotilat pitäisi myydä täyteen.
– Hankekokonaisuus on noin 80–100 miljoonaa euroa. Tämä vaatii neuvottelemista.
Jos kokonaisuuden rakentaminen lähtee liikkeelle, niin tapahtumakeskus voisi valmistua aikaisintaan vuonna 2020. Keskuksen rahoitus on kaupungin vastuulla.