Juha Salden työskenteli ennen Vantaan kaupungin sosiaalitoimiston etuuskäsittelijänä. Neljä vuotta sitten hän jäi työttömäksi.
Sen jälkeen hän on tehnyt pätkätöitä muun muassa it-alaan liittyvässä puhelinneuvonnassa. Työttömyytensä aikana hän on saanut ansiosidonnaista päivärahaa, sairauspäivärahaa, työmarkkinatukea, toimeentulotukea, kuntoutusrahaa ja asumistukea.
Keskiviikkona hallituksen eriarvoisuustyöryhmä julkaisi loppuraportin, jonka päätehtävä on hakea keinoja eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.
Raportissa ehdotetaan, että perusturvan minimitason etuudet yhdistetään ja laaditaan perusturvalaki. Näin laki estäisi ihmisiä putoamasta viimesijaiselle turvalle eli toimeentulotuelle.
Saldenin korvaan tämä kuulostaa järkevältä. Hänen mielestään nykyinen laki toimeentulotuesta on ajalta, jolloin telefaksit kulkivat ja Suomessa oli käytännössä täystyöllisyys.
– Toimeentulotuki ei toimi enää 2010-luvun maailmassa. Se tarvitsee korvata järkevämmällä tukimuodolla, joka olisi paljon joustavampi. Nykyinen toimeentulotuki on aivan liian ankara, varsinkin silloin, kun ihminen tekee pätkätöitä, toteaa Juha Salden.
Etuuksien yhdistäminen ja tukijärjestelmän yksinkertaistaminen helpottaisi eriarvoisuustyöryhmän puheenjohtaja, professori Juho Saaren mukaan heti perusturvalla olevien ihmisten elämää. Jatkossa Kela voisi myöntää nekin etuudet, jotka kunta joka tapauksessa myöntäisi myöhemmin.
"Ylimääräinen ponnistelu kostautuu"
Juha Saldenin mielestä pätkätöitä kannattaa tehdä henkisen hyvinvoinnin takia. Muuten hän ei näe niitä järkevinä.
– Laki toimeentulosta ja sen viimesijaisuudesta on niin ankara, että kaikki ylimääräinen ponnistelu kostautuu tavalla tai toisella. Ennen pitkää ihmiset väsyvät.
Toimeentulotuen viimesijaisuus tarkoittaa, että ensin on haettava muut tuet, joihin henkilöllä on oikeus.
Salden saa kuukaudessa perustoimeentulotukea 491 euroa. Sillä hän ostaa ruoan, hygieniatarvikkeet, netin ja muut välttämättömät perustarpeet. Tämän lisäksi hän saa perustoimeentulotukea asumiseen sen verran, mitä asumistuesta jää maksettavaksi.
– Asumistuki ei todellakaan riitä kattamaan asumiskulujani.
Katkoksia etuuksissa
Kun Juha Salden jää työttömäksi, ensimmäisenä seuraavana arkipäivänä on mentävä työvoimatoimistoon.
– Sen jälkeen alkaa noin 3–5 viikon odotusaika, jolloin en saa mitään etuutta. Mikäli tämä aika venyy pitkäksi, joudun hakemaan myös toimeentulotukea, kertoo Salden.
Etuuksien maksu katkeaa aina joksikin aikaa, kun sosiaaliturvan asiakkaan elämäntilanne muuttuu ja hänelle maksettu tuki vaihtuu toiseen. Pisimmät katkokset tapahtuvat, kun uusi työttömyysjakso alkaa pätkätyön päättyessä.
– Tukia on haettava itse ja niitä pitää hakea oikeassa ajassa. Et voi saada toimeentulotukea viime kuulle. Silloin on auttamattomasti myöhässä ja oma vahinko, mikäli ei ole hakenut, Salden kommentoi.
Ongelmallista hänen mielestään on se, kuinka toimeentulotuki katsoo eri näköisiä etuuksia tuloiksi. Esimerkiksi lounassetelistä maksettu vero katsotaan tuloksi.
Toimeentuloloukussa
Salden joutuu jatkuvasti tilanteeseen, jossa häneltä peritään tukia takaisin. Miehellä on harvinainen krooninen sairaus, jonka vuoksi hän on ollut monesti leikkauksessa. Tämän takia hän saa ajoittain kuntoutustukea lääkinnälliseen kuntoutukseen.
– Mulla on asumistuesta velkaa puolitoista tonnia Kelan suuntaan. Kuntoutusrahaa peritään koko ajan takaisin, koska olen saanut toimeentulotukea. Tämä synnyttää uuden toimeentulotuen tarpeen.
– Jos olet ollut perustoimeentulotuella ja joudut sairaspäivärahalle, sinulle kertyy yleensä helposti vuokravelkaa, havainnoi Juha Salden.
Liian suurten tukierien takaisinperinnät ja katkokset etuuksien maksussa voivat johtaa toimeentulotukiasiakkaan velkaantumiseen.
Aihetta käsitellään illan A-studiossa TV1:ssä klo 21.05. Keskusteluun osallistuvat muun muassa valtiosihteerit Martti Hetemäki ja Paula Lepomäki.
Lue lisää:
Asiantuntija iloitsee ehdotuksesta uudistaa perusturvaa: "Suuri helpotus sairastuvalle työttömalle"
Sipilä: Eriarvoistumistyöryhmän raportti on jo johtanut toimiin ministeriöissä