Ihmiset luulevat, että kriisiviestinnässä olennaisinta on vain pyytää mahdollisimman nopeasti anteeksi.
On kuitenkin tilanteita, joissa anteeksipyyntö on väärä ratkaisu, kriisiviestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo sanoo.
Jos on toiminut täysin oikein, ei pidä pyytää anteeksi – ei, vaikka kaikki sitä kärttäisivät. Syyttömän on ikävä kyllä vain siedettävä lokaa, kunnes hänen maineensa puhdistamiseksi on kaivettu tarvittavat todisteet.
Silloin, kun aihetta anteeksipyyntöön on, vääränlainen anteeksipyyntö voi olla pahempi kuin ei anteeksipyyntöä ollenkaan.
– Se nähtiin Alexander Stubbin “sori siitä” -kohussa. Se oli pelkkä olankohautus. Jäi mielikuva, ettei häntä kiinnosta, mutta sori siitä. Se oli oppikirjaesimerkki huonosta anteeksipyynnöstä, Kortesuo toteaa.
Pyysimme Kortesuota arvioimaan neljä tuoretta kohua ja niiden kohteiden anteeksipyynnöt.
Arvioitavina olivat piispa Teemu Laajasalon luottokorttisotkut, hyväntekijä Brother Christmasin halventavat yksityisviestit ja rahankeruuepäselvyydet, Lauri Törhöseen kohdistuneet syytteet seksuaalisesta häirinnästä ja tuoreimpana ohjaaja Aku Louhimiehen nöyryyttävistä ohjausmetodeista noussut kohu.
Case Teemu Laajasalo: Pitäisikö Johanna Korhosen pyytää anteeksi?
Hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen lähetti Helsingin piispa Teemu Laajasalolle tammikuun alussa 40 kysymystä sisältävän kirjeen. Kirjeessä hän moitti Laajasaloa kirkkotyönantajan luottokortin holtittomasta käytöstä.
Kohdat sisälsivät muun muassa kysymyksen yli 230 euron samppanjaostoksista ja lipuista Flow-festivaaleille. Lisäksi kuitteja ostoista oli hukassa.
Piispan luottokortin käytöstä tehtiin ulkopuolinen tarkastus, joka valmistui maaliskuun alussa. Kolmelta viime vuodelta kuitteja oli hukassa poikkeuksellisen paljon.
Ostot sinänsä olivat kuitenkin asiallisia lukuun ottamatta kahta majoitusta, joissa kustannus oli ollut liian korkea.
Laajasalo pyysi anteeksi ja sanoi muuttavansa tapansa.
Kohut ja kriisit ovat kesken jääneitä tarinoita, Kortesuo kuvailee. Me seuraamme niitä, koska haluamme tietää tarinoiden hyvikset ja pahikset.
Onko loppu onnellinen vai surullinen? Voittaako hyvis vai häviääkö hän?
Laajasalon maine on nyt puhdistettu. Hän on tehnyt inhimillisen virheen, mutta hän ei sentään ollut pahis. Hän myös pyysi asiallisesti anteeksi.
– Nyt voisi kysyä, onko Johanna Korhonen pyytänyt anteeksi? Kortesuo huomauttaa.
“Jos Laajasalo ottaa piispamaisen roolin, hän pystyy nousemaan pykälää korkeammalle, suorastaan obamamaiselle tasolle. Jos lähtee koston tielle, on iso riski avata vanhat haavat.”
– Hän oli samassa roolissa silloin, kun Irja Askola oli piispa. Silloinkin käytiin keskustelua piispan luottokortin käytöstä. Miksi Korhonen on nostanut nimenomaan Laajasalon rahankäytön esiin? Pitäisikö Korhosen pyytää anteeksi, että ampui tykillä kärpästä ja jätti toisen piispan kohdalla tämän tekemättä?
Nyt Teemu Laajasalolla on käsissään Johanna Korhosen maine. Laajasalo nähdään tänään perjantaina kello 20 TV1:llä Pressiklubissa, missä puhutaan muun muassa alkuvuoden kohusta.
– Jos Laajasalo ottaa nyt kärsijän roolin, kertoo, että on ollut raskasta ja unettomia öitä ja tuntuu epäoikeudenmukaiselta, niin hän pystyy tehokkaasti hyökkäämään Korhosta kohtaan.
Hän voi tehdä sen, jos hän haluaa, Kortesuo toteaa. Tavallaan hän olisi siihen jopa oikeutettu.
Eri asia on, onko se kovin rauhaa rakentavaa.
– Jos hän ottaa piispamaisen roolin ja sanoo, että on erittäin hyvä, että Korhonen puuttui tähän ja me yhteisvastuullisesti huolehdimme kirkon varoista, hän pystyy nousemaan pykälää korkeammalle, suorastaan obamamaiselle tasolle.
– Toivon, että hän valitsee suurisieluisen linjan. Jos lähtee koston tielle, on iso riski avata vanhat haavat.
Case Brother Christmas: Oma vastine saattoi kolhaista hyväntekijän mainetta
Hyväntekijä Brother Christmasin, oikealta nimeltään Ari Koposen tapauksessa on lukuisia kerroksia, Kortesuo miettii. Helsingin Sanomat on kertonut alentavista yksityisviesteistä, mahdollisista kirjanpitovirheistä rahankeruussa ja vihjaillut, että Koponen olisi hyötynyt itse lahjoitusvaroista.
Parhaillaan on käynnissä Brother Christmasin kirjanpidon erikoistilintarkastus. Koponen on jo julkisuudessa pyytänyt anteeksi yksityisviestejään, joissa hän puhuu halventavasti muun muassa cp-vammaisista “separeina”.
– Ei tällaisia sanoja saisi edes kavereiden keskusteluissa käyttää, Koponen sanoi Ilta-Sanomille.
– Hän vaikuttaa tiedostavan, että joskus voi mennä kavereiden kesken vähän överiksi, Kortesuo toteaa.
Toisaalta Koponen on myös todennut, ettei hän muista kirjoittaneensa viestejä, mikä vesittää hieman anteeksipyyntöä.
– Koposen olisi pitänyt ensimmäisenä kaivaa viestiketjut ja selvittää, olenko minä todella sanonut näin. Jos vähänkään haiskahtaa, että näin on käynyt, kannattaa tehdä välittömästi suora anteeksipyyntö. Valehteleminen on vihoviimeinen temppu, sitä ei kannata koskaan tehdä. Totuus tulee aina ilmi.
On selvää ettei sellaista pidä pyytää anteeksi, mitä ihminen ei ole oikeasti tehnyt, Kortesuo muistuttaa.
“Jos väitän, että asia X ei ole totta, aktivoin kuulijan mielessä skenaarion, että entäpä jos se onkin?"
– Ennen erikoistilintarkastuksen valmistumista meillä ei ole riittävästi tietoa siitä, mitä oikeasti on tapahtunut. Minua kiinnostaa, tietääkö Koponen itse, mikä on totuus, Kortesuo kysyy.
– Aina, jos tietää itse tehneensä jotain väärin, pitää tulla saman tien julki ja pyytää suoraan anteeksi. Nyt tilanne on varmaankin ainakin kirjanpidon osalta sellainen, ettei Koponen itsekään tiedä, onko hän tehnyt virheitä.
Erikoistilintarkastus ja kaiken kirjanpidon julkistaminen on ollut erittäin hieno ja avoin veto. Sen sijaan vastine Helsingin Sanomissa ampuu Koposta omaan nilkkaan.
– Vastine on kirjoitettu aivan kuin Koponen olisi syyllinen. Se on huonosti kirjoitettu, Kortesuo moittii.
Vastine on kirjoitettu kauttaaltaan kielteiseen muotoon.
Ei-sana toistuu jatkuvasti. Samaten verbi “kiistän”. Sanapari “ei laittomuuksia” toistuu neljästi.
– Tätä on tutkittukin: Jos väitän, että asia X ei ole totta, aktivoin kuulijan mielessä skenaarion, että entäpä jos se onkin?
– Tämä olisi pitänyt tehdä siihen sävyyn, että erinomaista, että HS tarttui tähän tärkeään aiheeseen. Silloin Koponen olisi voinut onnistua luomaan mielikuvan avoimuudesta.
Case Lauri Törhönen: Anteeksipyyntö ei riitä
Lukuisat naiset syyttävät palkittua elokuvaohjaajaa ja elokuvakerronnan professoria Lauri Törhöstä seksuaalisesta häirinnästä. Naiset kertovat Törhösen ehdottaneen seksiä muun muassa pääsykokeissa.
Törhösen tapauksessa on selkeää näyttöä siitä, että Törhönen on tehnyt vääriä tekoja, Kortesuo toteaa. Useat uhrit ovat kertoneet samansuuntaisia asioita ja vahvistaneet toistensa kertomaa.
“Kaikista suurinta katumusta osoittaisi, jos Törhönen vaatisi, että uhrit tekisivät hänestä rikosilmoituksen. Se ilmaisisi, että hän haluaa tulla sinuiksi menneisyytensä kanssa.”
Törhönen pyysi anteeksi, mutta lisäsi, ettei aio kommentoida tapahtumia julkisuudessa.
Se on virhe, Kortesuo sanoo.
– Kun henkilöä epäillään tällaisista rikoksista, anteeksipyyntö ei riitä. Kaikista suurinta katumusta osoittaisi, jos Törhönen vaatisi, että uhrit tekisivät hänestä rikosilmoituksen. Se ilmaisisi, että hän haluaa tulla sinuiksi menneisyytensä kanssa ja ymmärtää, mitä on tehnyt, jotta ei tekisi sitä enää.
Vieraillessaan Arto Nybergissä hieman kohun jälkeen Törhönen totesi, että hän “taitaa muistaa tapahtumat nähtävästi paremmin kuin muut”. Tällä töksäytyksellä hän osiltaan tärveli anteeksipyyntönsä.
Rikos on äärimmäisen kipeä, häpeällinen asia rikoksentekijälle. Kun katsoo silmästä silmään tekoja, jotka on tehnyt, ihminen yrittää helposti selittää ne parhain päin, Kortesuo sanoo.
– On monia tapoja antaa oikeutus sille, miksi oma rikos oli ok. Se mikä on inhimillistä, ei kuitenkaan ole aina moraalisesti oikein. Ainoastaan tekemällä täyden tilin menneisyytensä kanssa voi edes jotenkuten alkaa hyvittää tekojaan.
Case Aku Louhimies: Ei myönnä kaikkea, koska ei usko rikkoneensa lakia
Maanantaina Yle julkaisi jutun, jossa useat eturivin näyttelijät syyttävät elokuvaohjaaja Aku Louhimiestä alistavista ja nöyryyttävistä ohjausmetodeista. Louhimies saapui maanantaina A-studioon vieraaksi ja kohtasi Matleena Kuusniemen, joka on yksi syytöksiä esittäneistä näyttelijöistä.
Louhimies sanoi olevansa pahoillaan ja kokevansa epäonnistuneensa ohjaajana. Hän lisäsi, ettei kiistä kenenkään muistoja tai tunteita – vaikka muistaakin jotkut asiat eri tavalla.
“Anteeksipyynnössään hän vaikuttaa jättävän takaporttia siihen, jos työturvallisuusrikoksen tutkiminen tulee eteen. Hän ei usko rikkoneensa lakia.”
Hän esimerkiksi kiisti laittaneensa torakoita näyttelijä Pihla Viitalan paidan alle Käsky-elokuvan kuvauksissa tai valehdelleensa lapsiavustajalle tämän vanhempien kuolleen, jotta olisi saanut lapsen itkemään kameralle.
– Louhimiehen tapauksessa ei ainakaan vielä voida sanoa varmasti, onko tapahtunut rikoksia. Tällä hetkellä aineisto kertoo vain sen, että täysin asiallisesti hän ei ole toiminut. Anteeksipyynnössään hän vaikuttaa jättävän takaporttia siihen, jos työturvallisuusrikoksen tutkiminen tulee eteen. Hän ei usko rikkoneensa lakia, vaikka pyytääkin anteeksi asiatonta käytöstään, Kortesuo pohtii.
Kortesuo on melko varma, että Louhimies on käyttänyt ennen A-studiossa esiintymistään apuna kriisiviestinnän konsulttia. Se on tyypillistä tilanteessa, jossa kohun silmässä on menestynyt ihminen, jonka ura on vaakalaudalla.
Ammattilainen pystyy nopeasti auttamaan siinä, miten anteeksipyyntö kannattaa muotoilla.
– Itse siihen ei yleensä kykene, koska on aivan umpistressissä. Minä olen nähnyt ihmisiä, jotka ovat aivan romuna, itkevät ja vapisevat, Kortesuo kertoo.
Jos Louhimies juttelisi nyt juristinsa kanssa ja juristi epäilisi, että tapauksesta voi tulla syyte, Kortesuo antaisi Louhimiehelle saman neuvon kuin Lauri Törhöselle.
– Silloin on hyvä kannustaa uhreja tekemään rikosilmoitus. Teoistaan pitää kantaa vastuu myös juridisesti.
Tänään perjantaina 23.3. kello 21.05 TV1:llä Yle Perjantain aiheena on anteeksianto. Vieraina mm. Aku Louhimiehen Vuosaari-elokuvassa näytellyt Amanda Pilke, koulukiusattu räppäri Mercedes Bentso, Vesilahden naiseutensa löytänyt kirkkoherra Harri Henttinen sekä ex-vankilapyskologi, psykoterapeutti Anu Rönnqvist.
Korjaus 23.3. klo 16.39. Jutusta on poistettu virheellinen virke koskien piispan luottokortin käytön tutkintaa. Hukassa olleiden luottokorttikuittien kokonaissumma viime vuodelta ei koskenut pelkästään Teemu Laajasaloa, vaan tutkinnassa oli mukana myös 50 muuta henkilöä.