Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Työyhteisöjen pelon ilmapiiri hiljentää ihmiset: "Jos ei pysty puolustautumaan, puhutaan kiusaamisesta"

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijan mukaan riippuu työpaikasta, mikä siellä on yleisesti hyväksyttyä käytöstä.

Työntekijä hieroo otsaansa työpöydän ääressä.
Kuva: Tiina Jutila / Yle
  • Varpu Kiviranta

Epäasiallinen käytös erilaisissa työyhteisöissä on ollut viime aikoina runsaasti esillä, tuoreimpana tapauksena tänään maanantaina kerrottiin, että Kansallisbaletin johtaja Kenneth Greve on vapautettu esimiestehtävistään epäasiallisen käytöksen takia.

Asiallisen ja epäasiallisen käytöksen rajan vetäminen voi olla hankalaa:

– Riippuu työpaikasta, mikä siellä on yleisesti hyväksyttyä käytöstä, mikä edistää työn tekemistä ja mikä ei. Jokaisella yksilöllä on subjektiiviset rajat, millaiseen käytökseen hän on tottunut, minkä kokee ahdistavana, kuvailee työelämän kehittämisen asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskuksesta.

Keskus tarjoaa työpaikoille muun muassa koulutusta, jonka tavoitteena on kohentaa työturvallisuutta ja -hyvinvointia.

Työlainsäädännöllä puututaan terveyttä vaarantavaan kohteluun

– Mistään oppikirjasta ei voida antaa listaa, eikä ulkopuolinen asiantuntija voi määrittää, mikä on sopivan ja epäsopivan käytöksen raja, Räty luonnehtii.

Työlainsäädäntö ei ota tarkkaan kantaa, mitä on sopiva ja epäsopiva työkäyttäytyminen. Lainsäädännössä puhutaan terveyttä vaarantavasta epäasiallisesta kohtelusta.

– Tyypillisesti se on pitkään jatkunutta, esimerkiksi toisen mustamaalaamista, huomiotta jättämistä: ei esimerkiksi anneta puheenvuoroja ollenkaan, sivuutetaan ihmisenä, ei tervehditä, ei anneta työhön liittyvää tietoa, Räty listaa.

Työpaikkakiusaamisen Räty määrittelee alisteiseen asemaan joutumisena, jossa uhri ei pysty puolustautumaan omilla sosiaalisilla taidoillaan.

Työntekijä jonottaa työterveyshuollossa.
Kuva: Tiina Jutila / Yle

Raja ylittyi, mitä tehdä?

Räty suosittelee asettamaan varhaisessa vaiheessa rajat sille, millaista kohtelua itse pystyy sietämään ja millaista ei.

– On hyvä, jos pystyy saamaan tueksi työkaverin, työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen, hän huomauttaa.

Jos tämäkään ei auta, on asiasta kerrottava esimiehelle. Jos asiattomasti käyttäytyy esimies, se on tuotava hänen esimiehensä tietoon.

– Kun työnantajalla on tieto mahdollisesta kiusaamisesta, työnantajalle syntyy toimintavelvoite eli asiaa on ryhdyttävä selvittämään.

Työpaikan kulttuuri voi olla vaikea: pelon ilmapiiri hiljentää ihmiset.

– Silloin yleensä puhutaan kiusaamisesta, kun ei pysty puolustautumaan, Räty toteaa.

Miten työyhteisö tervehtyy?

Jos työyhteisössä käyttäydytään huonosti, Rädyn mukaan yleensä ryhdytään pohtimaan, mitä olisi muutettava, jotta työpaikalla olisi hyvä ilmapiiri.

– Yleensä ihmiset toivovat niinkin vaatimattomia asioita kuin että työkaverit tervehtisivät toisiaan, olisivat ystävällisiä. Tällaisia konkreettisia toiveita on helppo lähteä toteuttamaan, Räty kuvailee.

Ongelmien taustalla voi olla hankalia tunteita.

– Ihmisen tarpeet eivät ole tyydyttyneet, hän käyttäytyy oudolla tavalla, koska ei hallitse tunnetilojaan, Räty antaa esimerkin.

Viimeaikoina julkisuudessa olleista tapauksista Rädylle on tullut mieleen, että vaikeat asiat tuodaan esille liian myöhään.

– Ymmärrän, miksi näin on. Moni on yrittänyt kuvata omaa tilannettaan, mutta ei ole tullut syystä tai toisesta kuulluksi. Ilmiönä nämä ovat sellaisia, ettei niitä osata nähdä tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, hän luonnehtii.

Lue myös:

Kansallisoopperan pääjohtaja Greve-kohusta: "Nyt on parempi rauhoittaa tilanne"

Tuntematon ohjaaja – Elokuvatähdet kertovat Aku Louhimiehen poikkeuksellisesta vallankäytöstä: Hän alistaa ja nöyryyttää ihmisiä

Naiset elokuva-alalla kertovat professori Lauri Törhösen vuosia jatkuneesta ahdistelusta – "Häirinnästä tuli sukupolvikokemus"