Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden sitseistä nousi rasismijupakka

Jyväskylän yliopiston opiskelijakunta kantaa huolta kaikkia kunnioittavasta ilmapiiristä. Huoli syrjinnästä nousi esiin viime viikolla, kun kolmen ainejärjestön yhteisillä sitseillä ilmeni rasistista käytöstä ja kielenkäyttöä.

Kaksi ihmistä skoolaa laseilla.
Kuva: Sakari Partanen / Yle
  • Antti Seppälä

Kolme Jyväskylän yliopiston ainejärjestöä vietti viime viikon keskiviikkona yhteisiä sitsejä, eli akateemisia pöytäjuhlia.

Sitsiperinteeseen kuulu pukeutuminen jonkin teeman mukaan, ja yksi osaa ottaneista opiskelijoista tuli tilaisuuteen blackface-meikissä. Meikkiä pidetään rasistisena.

Osa sitsiperinnettä ovat myös laulut, jotka voivat olla huumoriltaan hyvinkin roiseja. Lauluihin tehdään jatkuvasti uusia sanoituksia. Tällä kertaa yksi uusista sanoituksista oli myös luonteeltaan rasistinen.

Ylioppilaskunnassa tapaus herätti vilkkaan keskustelun. Osa keskustelijoista syyllisti blackface-meikissä sitseihin tulleen, mutta kuten Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkärin toimittaja Laura Kangas kirjoittaa, kyse on koko sitsiperinteestä, ei yksittäisistä toimijoista.

Tapauksen toi julki yksi opiskelija, jota on myös syyllistetty. Hän on tapauksen jälkeen saanut lokaa niskaansa muun muassa sosiaalisessa mediassa.

– Eihän tämän näin pitäisi mennä, opiskelija toi asian esiin juuri niin kuin pitääkin. Ei hän ole syypää mihinkään tässä, sanoo JYY:n edustajiston puheenjohtaja Bella Forsgrén (vihr.).

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta otti tuoreeltaan kantaa asiaan Facebookissa, ja eilen laajemmin omilla verkkosivuillaan.

Samalla ylioppilaskunta pyytää anteeksi sen omilla sitseillä esiintynyttä rasistista kielenkäyttöä.

JYY:n sitseillä on laulettu samaa uusiosäkeistöä kuin kohun aiheuttaneilla sitseillä. Säkeistö ei ole virallisessa laulukirjassa, vaan se on epävirallinen lisäsäkeistö.

Bella Forsgrén
Bella Forsgrén. Kuva: Arvo Vuorela / Yle

Forsgrén ei ollut mukana JYY:n sitseillä. Hän kirjoittaa JYY:n verkkosivuilla julkaistussa kannanottossaan, että viimevuotisilla sitseillä laulettiin myös tätä samaista säkeistöä. Forsgrén kirjoittaa kokeneensa tilanteen ahdistavaksi, ja että hän karttoi tämän vuoden sitsejä kiireen varjolla.

– Maailma on muuttunut nopeammin kuin sitsit. Ehkä nämä parikymmentä vuotta olisivat olleet vielä ihan ok, mutta eivät enää. Pitäisi löytää ne uudet rajat ronskin ja loukkaavan välillä, Forsgrén sanoo.

Roisin luonteensa vuoksi sitseillä kuljetaankin jatkuvasti sillä rajalla, jolta voidaan lipsahtaa

– Vähemmistöryhmiä pitää huumorissakin käsitellä varoen, heitä sorsitaan jo muutenkin. Tämä ei tarkoita, etteikö vähemmistöjä voisi käsitellä huumorin keinoin, mutta siinä täytyy huomioida se, että he ovat jo muutenkin sortorakenteiden kohteena, Forsgrén sanoo.

Ainakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on laatinut sitsien järjestäjille kirjalliset ohjeet (pdf). Ohjeet myöntävät suoraan, että laulukirjoihin sisältyy lauluja, jotka ovat rasistisia, naista syrjiviä tai avoimen väkivaltaisia, ja kehottaa välttämään näitä lauluja.

Myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on laatimassa sitsien järjestämiseen ohjeita.

– Laadimme hyvien ja yhdenvertaisten sitsien oppaan, jossa annetaan käytännönläheisiä neuvoja sitsejä järjestäville toastmastereille. Toastmaster on sitsien vetäjä, joka ottaa vastaan laulutoiveet ja ohjaa tilaisuutta eteenpäin, sanoo JYY:n hallituksen puheenjohtaja Aapeli Tourunen.

Opiskelijatapahtumissa on ollut syrjintäongelmia myös ainakin Oulun yliopistossa. Myös siellä on puututtu rasistisiin lauluihin (Oulun ylioppilaslehti).

Jos haluat nähdä millaisia sitsilaulut ovat, klikkaa tästä.

Korjattu 27.3.2018 klo 8.29: Sitsien järjestäjille kirjalliset ohjeet on laatinut Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, ei Helsingin yliopisto.