Salakuvaamista ja vilpillisiä tulkkeja. Huhut autokoulun teoriakokeessa huijaavista oppilaista kulkevat villinä. Koska myös kiinni jääneitä on, viranomaiset tekevät isoja muutoksia kokeeseen.
Jo nyt autokoululaiselta otetaan kännykkä pois teoriakokeeseen saavuttaessa. Silti ajokokeista vastaavan viranomaisen tietoon tulee vuosittain kuvaamisyrityksiä.
– Kysymyksien kuvaamiseen teoriakokeessa on törmätty ihan konkreettisesti, vahvistaa yksikönpäällikkö Marko Rajamäki Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista.
Kärähtäneitä on Rajamäen mukaan muutamia vuodessa.
– Tekniikka on nykyisin aika huomaamatonta. Kamera voi olla vaikka silmälaseissa tai kynässä. Tai sitten on toinen kännykkä tai kamera taskussa.
Rajamäen mukaan yleensä kuvia käytetään kokelaan oman suorituksen varmistamiseen seuraavalla kerralla, mutta oikeita vastauksia on myös jaettu muille netissä. Kuvaamalla valmistaudutaan siihen, että kokeen ensimmäinen yritys menee mahdollisesti mönkään ja koetetaan varmistaa läpipääsy seuraavalla kerralla.
Epäilyksiä tulkkien käytössä
Alalla huhutaan myös väärinkäytöksistä, jotka liittyvät teoriakokeessa tulkkaamiseen. Epäilysten takia tulkkeja on jouduttu poistamaan koetilanteesta, vaikka varsinaista näyttöä on niukasti, sanoo tutkintoja käytännössä vastaanottavan Ajovarma Oy:n Varsinais-Suomen aluevastaava Sakari Savola.
Epäilysten mukaan tulkki kertoo kokelaalle oikeita vastauksia pelkän kääntämisen sijaan. Yle kysyi epäilyksistä useilta autokouluyrityksiltä koko Suomen alueelta. Yrityksillä on yhteensä lähes 100 toimipaikkaa. Kaikki yritykset tunnistivat asian, mutta varmennettuja tapauksia oli vain yksi. Rovaniemen hovioikeus tuomitsi sekä tulkin että kokelaan rekisterimerkintärikoksesta päiväsakkoihin. (Kaleva)
Vaikka tulkeille kerrotaan tarkasti ennen koetta pelin säännöt, aina silloin tällöin tulkki joudutaan poistamaan koetilanteesta. Häätöjä on jouduttu tekemään sekä teoriakokeesta että ajokokeesta useita kertoja vuodessa. Käytännössä kyse on siitä, että tulkki puhuu kokelaalle joko liikaa käännettävään lauseeseen nähden tai puhuu ilman syytä. Ajokokeessa käännettävät lauseet ovat hyvin lyhyitä ajo-ohjeita, esimerkiksi "vasemmalle", "oikealle" tai "suoraan".
Suomessa kuljettajatutkinnot vastaanottaa Trafin sopimuskumppani, englantilaisomisteinen Ajovarma Oy. Epäilyistä ovat tietoisia sekä Trafin Rajamäki että Ajovarman Varsinais-Suomen aluevastaava Sakari Savola.
Minulla on sellainen mielikuva, että osalle tulkeista tulkkaaminen on bisnes.
Sakari Savola
Kuljettajantutkinnon teoriakoe (Pdf, Trafi ) jakaantuu kahteen osaan: kuvakysymyksiin, joissa vastausvaihtoehdot ovat kyllä tai ei, sekä väitekysymyksiin, joissa on kolme vastausvaihtoehtoa. Tulkki ei näe kokelaan kysymyksiä suoraan kuvaruudulta, vaan kääntää tutkinnon vastaanottajan ja kokelaan puhetta.
– Kysymysmateriaalin määrä on rajallinen. Jos käy usein tulkkaamassa, väitekysymysten vastaukset voi oppia ulkoa. Jos siinä haluaa huijata, niin kyllä tulkki pystyy jollain tavalla oppilasta auttamaan, Savola sanoo.
Vaikeaksi vilpin huomaamisen tekee se, ettei kokeen vastaanottaja puhu tulkattua kieltä. Vaikka epäilyksiä syntyisi, näyttöä ei saada.
– Trafin tietoon tulee varsin vähän epäilyjä tulkkaamisen väärinkäytöstä kokeiden kokonaismäärän suhteutettuna. Maksimissaan kymmeniä vuodessa. Näyttöä ei kuitenkaan ole saatu, sanoo Trafin Rajamäki.
Tulkiksi kelpaa lähes kuka tahansa
Ajokorttikokeessa käytettävällä tulkilla ei ole mitään virallisia pätevyysvaatimuksia. Ainoastaan perheenjäsen tai ajo-opettaja ei voi hallintolain mukaan toimia kääntäjänä, koska siinä on selkeä hyötynäkökohta.
– Se on tulkin ja kokelaan välinen asia, saako tulkki palkkion tulkkaamisesta, vai onko siellä taustalla jotain. Meidän on oikeastaan mahdotonta tietää, että miten asiakas ja tulkki toimivat. Meillä ei ole mitään näyttöä, että taustalla olisi jotain väärinkäytöksiä, sanoo Savola.
Osa viranomaisistakaan ei ymmärrä tulkin roolia. He kuvittelevat, että riittää jos vähän osaa kieltä.
Shanaz Mikkonen
Virallisten, koulutettujen, tulkkien käyttäminen olisi yksi keino vähentää väärinkäytösten mahdollisuutta. Siihen Trafi ei kuitenkaan ole ohjeistanut.
– Virallisen tulkin hankkiminen olisi aika kova vaatimus yksittäiselle ihmiselle. Lisäksi pienillä paikkakunnilla tulkin matkakustannukset ja muut kulut tulisivat päälle, sanoo Trafin Rajamäki.
Vuoden 2015 turvapaikanhakija-aallon jälkeen epävirallisten tulkkien käyttö on lisääntynyt ja virallisten tulkkien osuus pienentynyt. Oululaisen tulkin Shahnaz Mikkosen mukaan osa viranomaisista ei tiedä mitä virallisen tulkin tehtäviin kuuluu.
– Kun viralliset tulkit eivät riittäneet, viranomaiset ottivat kääntämään ihmisiä, jotka osasivat suomea ja äidinkieltään. Näillä ei ollut minkäänlaista tulkin koulutusta eikä moraalista käsitystä tulkkaamisesta. Osa viranomaisistakaan ei ymmärrä tulkin roolia. He kuvittelevat, että riittää jos vähän osaa kieltä, sanoo Mikkonen.
Mikkonen on tehnyt tulkin töitä 1980-luvulta saakka ja toimii nyt eläkeläisenä freelacer-tulkkina, mutta ei ajo-opetuksessa.
Lunttaamista vaikeutetaan määrällä
Epäilykset väärinkäytöksistä ovat sen verran vahvoja, että Trafi miettii myös muita keinoja mahdollisten väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Yksi mahdollisuus olisi äänittää koetilanne ja tarkastaa pistokokein, mitä tilanteessa on puhuttu.
– Se vaati selvitystä tietoturva-asioista, eli onko se lain mukaan mahdollista. Mutta ideana se on hyvä, sanoo Trafin Rajamäki.
Tässä vaiheessa teoriakoetta muutetaan siten, että sekä kuvaamalla saatu että mahdollinen tulkin antama apu vaikeutuu. Heinäkuun alusta teoriakokeen kysymykset uudistuvat lähes kokonaan ja koneen arpomia kysymyksiä lisätään merkittävästi.
– Kysymyspankkia laajentamalla päästään eroon siitä, että samat kysymykset tulevat vastaan usein, jolloin ne on helppo opetella. Tulevaisuudessa ei ole todennäköistä, että eri kokeisiin tulee paljon samoja kysymyksiä, sanoo Rajamäki.
Sekä Rajamäki että Savola korostavat, ettei teoriakokeessa vilpillisesti läpipääseminen tarkoita, ettei kokelas tuntisi liikennesääntöjä tai osaisi ajaa.
– Kaikki varmistetaan ajokokeessa. Eli nähdään aidosti, että osaako henkilö ajaa, sanoo Rajamäki.
Kuljettajatutkinnossa tulkkia voivat käyttää sellaiset henkilöt, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea, ruotsia tai englantia, eivätkä hallitse mitään näistä kielistä riittävästi. Varsinaista tilastoa tulkkien käyttämisestä ei ole. Kokelaat ryhmitellään samaan ryhmään kuin muutkin niin sanotun hidastetun kokeen tekijät – esimerkiksi lukihäiriöinen tai riittävän monta kertaa hylätty kokelas voi tehdä sellaisen.
Tulkkien käyttö painottuu vahvasti Etelä-Suomeen. Kaikkiaan hidastettuja kokeita tehdään noin 5 000 vuodessa. Näistä 60 prosenttia tehdään Tampereen eteläpuolella painottuen pääkaupunkiseudulle.
Otsikkoa muokattu 17:06: Täsmennetty uutisen koskevan nimenomaan kuljettajatutkintoa. Muutettu sana autokoulu sanaksi ajokortti.