Saksan yleisradioyhtiö ZDF:n tutkivan journalismin ohjelma Frontal 21 selvitti, että teollisesti tuotettuja liha- ja makkaratuotteita voidaan ”jatkaa” teurasjätteistä saadulla proteiinijauheella ilman, että toimenpide näkyy viranomaisten elintarviketestauksessa.
Keitetyistä luista sekä teurastuksen jätteistä valmistetulla proteiinijauheella on ohjelman mukaan tarkoitus saada lihatuote sitomaan itseensä enemmän vettä kuin mitä lihaan tai makkaraan muilla keinoin saataisiin sidottua.
Asian paljastamiseksi toimittajat perustivat lihatuotteita valmistavan peiteyrityksen. Yhtiön ”toimitusjohtajan” ja elintarvikeparannustuotteita valmistavan Sonac-yhtiön välinen palaveri kuvattiin piilokameralla.
Heti ensimmäisessä tapaamisessa Sonacin edustaja ilmoittaa yhtiön hakevan teurastamoista kaiken ylijäävän.
– Teemme ikään kuin paskasta kultaa. Se on kauppa, jolla tienaa aina, Sonacin edustaja sanoo ZDF:n ohjelman piilokameraan.
Kaupaksi käy mutta kukaan ei käytä
Maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm tuntee liha-alan keinot. Hän muistuttaa kuitenkin, että varsinaisia teurasjätteitä ei proteiinijauheessakaan saisi käyttää. Mieluummin pitäisi puhua teurastuksen sivutuotteista.
– Kautta aikojen on yritetty saada lihaan vettä, jos sillä saadaan painoa siihen tuotteeseen. Sitä ei voi pitää hyväksyttävänä, mutta lihateknologia on aina ollut tätä.
ZDF:n ohjelmassa Sonac-yhtiön edustaja väittää, että 80 prosenttia saksalaisista lihaa myyvistä firmoista käyttää heidän tuotteitaan. Asialle ei kuitenkaan saatu vahvistusta, sillä ainakaan suurimmat kauppaketjut eivät käyttöä myöntäneet.
– Ehkä joku markkinointi-ihminen on sanonut, että tätä ei saa myöntää, Hielm sanoo.
Laitonta esimerkiksi Sonacin Globoost-tuotteen käyttö ei ole, kunhan siitä on merkintä lihavalmisteen tuoteselosteessa. Ja pakkauksessa se merkitään joko aromiksi tai mausteeksi.
Suomen liha-alalla ei tunneta, käytetä tai vastata kysymykseen
Kysyimme asiaa myös Suomesta.
Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela kirjoittaa sähköpostissaan.
– Täytyy sanoa, etten ole koskaan kuullut tuosta Globoostista, enkä myöskään käytännöstä, että lihaa jatkettaisiin proteiinijauheella.
Valmistajia tällaisille HAP eli hydrolized animal proteins eli hydrolysoiduille eläinproteiinijauheille löytyy kuitenkin useita. Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Mari Lukkariniemi katsoi, mitä tietoa Globoostista löytyy netistä.
– Globoost on aromivalmiste, joka reagoi kuumennettaessa tuottaen Maillard-reaktioille tyypillisiä aromiaineita, joiden lähtöaineina toimivat sekä proteiinit, että niiden osaset aminohapot. Muun kaltainen käyttö ei mielestäni tule kysymykseen ainakaan sen perusteella, mitä nopealla googletuksella sain tuotteesta selville. Sovellusalueita ovat käytännössä kuumennetut lihajalosteet esimerkiksi leikkeleet. Pakkausmerkinnöissä tuote näkyisi termillä aromi.
Suomalaisista elintarvikevalmistajista Atria ja Saarioinen ilmoittavat, että ne eivät käytä tuotteissaan hydrolysoituja eläinproteiineja. HKScan ei kysymykseen vastannut.
Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan
Maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm ei usko, että ihmiset ovat kovin kiinnostuneita tietämään lihavalmisteiden ainesosia. Juuri lihateknologian vuoksihan makkara on mehevä tai kananugetti maistuu hyvälle.
Mutta moni maksaa lihan yhteydessä vedestä kallista hintaa.
– Jo marinaadi itsessään painaa ja on samalla sitä vettä. Oma neuvoni on, että osta tuoretta lihaa ja kalaa, silloin tiedät mitä saat, Hielm sanoo.
Elintarviketeollisuuden toimialapäällikkö Mari Lukkariniemi muistuttaa, että lihatuotteissa on oltava aina maininta, jos raaka-aineena käytetään vähäisiäkin määriä vettä. Esimerkiksi joulukinkku suolataan käyttämällä suolalaukkaa eli suolavettä.
– Raakalihavalmisteissa sallittujen lisäaineiden valikoima on varsin rajallinen. Kaikki sellainen on lisäaineiden tapauksessa kiellettyä, mikä ei ole erikseen sallittua.
ZDF:n ohjelmassa peiteyhtiön henkilöt kutsuttiin Sonac-yhtiön seminaariin. Siellä esiteltiin muun muassa ”injektioväylä” eli hihnasto, jota pitkin kulkiessaan lihaan ruiskutettiin ensin proteiiniseosta ja sen jälkeen vettä jopa kolme eri kertaa. Pistosjäljet näkyivät lihassa tuoreeltaan, mutta eivät enää myöhemmin kaupassa.
Ruiskutettu liha oli lopulta jopa viidenneksen alkuperäistä painavampaa.
Jutun otsikkokuvan teksti poistettu 29.3 klo 10:57. Kuvateksti liittyi toiseen juttuun.