Laajassa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että pikaruokaa suosivien elimistöstä löytyi muita korkeampia kemikaaliarvoja.
Tämä käy ilmi tuoreesta the Guardian-lehden uutisoimasta yhdysvaltalaisen George Washington -yliopiston tutkimuksesta. Tutkijat selvittivät sitä varten 10 000 ihmisen ruokailutottumuksia.
Pikaruokaravintoloissa riittää muovia tarjottimista imupilleihin
Amerikkalaistutkijat selvittivät ftalaattien yhteyksiä muun muassa astmaan, rintasyöpään, kakkostyypin diabetekseen ja hedelmällisyyteen.
Tutkimusprofessori Hannu Kiviranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toteaa, että eri lähteiden tunnistamisessa ja ihmisten altistumisessa riittää vielä selvitettävää.
– Tutkimuksessa spekuloidaan, että ravintola- ja ehkä erityisesti hampurilaisravintolaympäristössä tarjoiltuun ruokaan liittyy enemmän ruoka-aineiden prosessointia koko tuotantoketjussa, kun ruokia tehdään mahdollisimman valmiiksi ja nopeasti kypsennettäviksi.
Kun ruokaa prosessoidaan, se joutuu kosketuksiin ftalaattiyhdisteitä sisältävän materiaalin kanssa.
– Viime vaiheessa ruoka tarjotaan usein johonkin käärittynä ja kääreiden sisäpinnalla voi olla ftalaatteja sisältävä, rasvaa läpäisemätön kerros, josta yhdisteitä saattaa imeytyä ruokaan.
Professori Kiviranta sanoo, että osa paljon muovia sisältävässä ravintolaympäristössä saatavasta altistuksesta voi tulla ilmaperäisenä, eli käytännössä hiukkasiin sitoutuneiden ftalaattien nielemisenä. Eniten altistumista liittyy kuitenkin todennäköisesti ruokaan.
Kotiruokaa syöneillä vähemmän kemikaaleja
Professori Ami Zotan johtama tutkimusryhmä löysi 35 prosenttia muita korkeampia kemikaalitasoja niiltä ihmisiltä, jotka olivat ruokailleet ulkona ja syöneet esimerkiksi pikaruokaloiden sämpylöitä tai voileipiä.
Suomalaisasiantuntija Kiviranta sanoo, että tutkimuksessa eniten altistumista mitattiin kahdelle ftalaatille, DEHP:lle ja DiNP:lle.
– EU on rajoittanut näiden yhdisteiden käyttöä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa tuotteissa ja tavaroissa.
Ftalaatteja kulkeutuu elimistöön kertakäyttömukien ja hampurilaisrasioiden lisäksi esimerkiksi rakennusmateriaaleista, shampoista tai muovileluista.
Kiviranta kertoo, että ftalaatteja on mitattu Suomessa toistaiseksi vain aikuisväestöstä. Kun suomalaisten altistumista on verrattu muihin maihin, suuria eroja ei ole havaittu.
Kemikaaleja mitattiin virtsanäytteistä
Kemikaaleja analysoitiin tutkittavien henkilöiden virtsanäytteistä. Ruokailupaikkoja puolestaan selvitettiin haastatteluin.
Kiviranta pitää tutkimusta yleisesti laadukkaana. Hänen mukaansa tulokset on kuitenkin esitetty niin, että niitä ei voi suoraan verrata esimerkiksi Euroopan elintarviketurvallisuusviraston EFSA:n käyttämiin lukuihin ja sen tekemään riskinarviointiin.
– Lisäksi kyselytutkimuksissa on aina mukana inhimillinen muistiharhatekijä. Ihminen ei aina muista tai halua muistaa tarkasti edellisiä päiviä, viikkoja tai kuukausia.
Teini-ikäisillä korkeita ftalaatti-arvoja
Säännöllisesti pikaruokaa syöneiltä amerikkalaisnuorilta löydettiin jopa 55 prosenttia korkeampia kemikaalitasoja kuin samanikäisiltä kotona ruokailleilta teineiltä.
Professori Kiviranta selvittää, että tämän amerikkalaistutkimuksen perusteella ftalaattien terveyshaittojen arviointi on hankalaa. Tietoa tarvitaan lisää.
Nyrkkisääntönä voi pitää, että jokainen voi välttää altistumista omilla valinnoillaan.
– Valtaosalla tutkituista altistuminen jää alle Euroopan ruokaturvallisuusviraston arvioiman siedettävän päiväsaannin. On mahdollista että hyvin isoille pitoisuuksille altistuneet, varsinkin lapset, saattavat ylittää tuon siedettävän päiväsaannin rajan.
Kemikaalien nuorille aiheuttamat mahdolliset terveyshaitat ovat suurempia, sillä kasvava ja kehittyvä keho altistuu aikuista herkemmin. Ftalaattien epäillään heikentävän esimerkiksi miesten hedelmällisyyttä.
Lue myös: