Yrityksillä on vaikeuksia täyttää avoimia työpaikkoja, vaikka maassa riittää työttömiä. Mutta ainakaan nuorten kohdalla ongelmana ei näytä olevan valmius muuttaa työn perässä.
Suomalaiset 20–34-vuotiaat työntekijät muuttivat maan sisällä EU:sta kolmanneksi eniten. Eurostatin aineisto on kerätty työvoimatutkimuksen yhteydessä 2016.
Väestöpolitiikan dosentti Ismo Söderling pitää havaintoa työssäkäymisestä tärkeänä. Nuorten kohdalla käsitys haluttomuudesta muuttaa työn perässä ei tulosten perusteella näytä pitävän paikkaansa Eurostatin tietojen perusteella. Vertailussa Suomi on maan sisäisten muuttojen suhteen lähempänä Irlantia, joka pitää muuttoliikkeessä kärkisijaa.
– Suomalaisilla nuorilla näyttää olevan vahva työn eetos ja toisaalta vahva halu pitää itsensä työssä kiinni, Söderling kuvaa.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Muuttaminen on Suomessa tavallista jo nuorena kotimaassa työn perässä. Muuttoliike Suomessa kohdistuu erityisesti maakuntakeskuksiin.
Eurostatin 2016 nuoret työmarkkinoilla ad-hoc -kyselyssä selvitettiin muun muassa 15–34 vuotiaiden muuttoja ja muuttohalukkuutta EU- ja Efta -maissa. Lisäksi kysyttiin esimerkiksi työssäoppimista ja työnaikaista opiskelua.
100 000 nuorta vaihtoi paikkakuntaa Suomessa
Työ on merkittävä muuttamisen syy nuorelle kyselyn perusteella. Suomessa joka seitsemäs alle 35-vuotias työssä oleva on muuttanut työn perässä toiselle paikkakunnalle. Tämä on jopa 100 000 20–34 -vuotiasta nuorta, jotka muuttivat työhön maan sisällä .
Naapurista Ruotsista löytyy eroja muuttohalukkuudessa ulkomaille. Ruotsissa muuttoasenne oli Suomea kansainvälisempää. Ruotsin kaupungistumiskehitys on Suomea pidemmällä ja myös Suomen kaupungistuminen ja muutto keskuksiin hieman voimistunut.
Suomalaisten työttömien nuorten halu pysyä paikallaan oli EU:n viidenneksi pienintä. Portugalilaiset nuoret olivat kaikkein kiinnostuneimpia siirtymisestä työhön joko kotimaahan tai ulkomaille. Toisena tuli Ruotsi.
Työpaikkoja etsitään Söderlingin mukaan ulkomailta silloin, kun niitä ei Suomesta löydy. Väestöliikkeen tutkijana reilut 40 vuotta olleen Söderlingin mukaan muuttamiskulttuuri periytyy 1960- ja 1970-luvuilta, jolloin muutettiin Ruotsiin.
– Suomesta on edelleen voimakkaasti siirtolaisuutta, sillä kantaväestö hupenee edelleen voimakkaan siirtolaisuuden vuoksi. Maamme väestönkasvu perustuu ulkomaalaisperäiseen maahanmuuttoon. Olemme muuttajina vähän kuin irlantilaiset, Söderling kertoo.
Paikallaan pysyvistä isompi osa on vanhempia kuin 35-vuotiaita.
– Suomalaisten aikuisten haluttomuuteen muuttaa vaikuttaa elämäntilanne, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys tai eläkeputkessa oleminen, Söderling pohtii.
Nuoremmilla ei ole kiinteää omaisuutta tai omaa asuntoa yhtä usein kuin vanhemmilla.
– Asunto-omistaminen on Suomessa poikkeuksellisen yleistä. Sen perusteella ollaan ikään kuin oman asunnon torppareita.
Italialaiset asuvat vanhempien hoteissa
Europpassa nuorten muuttojen määrät vaihtelevat paljon. Häntäpäähän jäävät italialaiset, joista työn perässä muutti vain yksi nuori 50:stä. Italia on poikkeuksellinen maa muuttamisen suhteen – nuorena pois kotoa muuttaminen ei ole maassa tavallista.
Italiassa kotoa lähdetään perinteisesti avioliiton kautta. Käytäntöä on vahvistanut takavuosien talouslama ja pankkikriisi Italiassa.
– Italiassa ei myöskään ole samanlaisia opiskelija-asuntoja tai ylioppilaskyliä kuin meillä. Eli asumiseen ja parisuhteeseen liittyvät traditiot poikkeavat huomattavasti pohjoismaalaisista käytännöistä, Söderling kuvaa.
Suomalaiset tekevät töitä opiskelun ohessa
Suomalaiset kartuttavat työkokemusta hyvin opiskelun ajalta. Nuorista yli 90 prosenttia oli työskennellyt opintojensa aikana. EU:n nuorista työnaikaista harjoittelua oli keskimäärin alle puolella. Palkattoman työharjoittelun osuus sekä palkattoman ja palkallisen työn yhdistelmien lukumäärä oli hyvin iso suomalaisilla nuorilla ja samalla EU:n suurin. Työkokemuksen määrä johtuu mahdollisesti esimerkiksi palkattomista työharjoitteluista opiskeluaikana.
Työttömiä työnhakijoita kiinnostavat työt muuallakin kuin kotiseudulla. Suomalaiset työttömät 20–34 -vuotiaat olivat sitä mieltä, että työ löytyisi mieluiten kotimaasta, tai EU:n ulkopuolelta. EU:n sisältä kiinnostavia työmahdollisuuksia oli kuitenkin nuorten mielestä huomattavasti vähemmän.
EU-maissa korkeammin koulutetut nuoret ovat muita useammin muuttaneet toiselle paikkakunnalle työn perässä. Halukkuus muuttaa työn perässä kasvaa sitä enemmän, mitä koulutetumpi työnhakija on Eurostatin mukaan.