Tanskan hypnoosimurhia käsittelevä Arto Halosen The Guardian angel -elokuva on nostanut esiin suggestion käytön rikosten tekemisessä.
Kööpenhaminassa vuonna 1951 hypnoosiin maallikkona paneutunut Bjørn Schouw Nielsen oli onnistunut suggeroimaan pitkäaikaisen sellitoverinsa Palle Hardrupin tekemään puolestaan aseellisen pankkiryöstön.
Sen yhteydessä Hardrup ampui kaksi virkailijaa, pakeni polkupyörällä, mutta jäi kiinni pian tapahtuman jälkeen.
Oikeuden tuomion mukaan Nielsen sai elinkautisen ja Hardrup joutui mielisairaalaan.
Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma on perehtynyt hypnoosiin ja nähnyt myös Halosen elokuvan, jota hän suosittelee muillekin suggestiosta kiinnostuneille.
Hypnoosin käyttö rikosten yhteydessä on Lauerman mukaan harvinaista.
– Toisin kuin nimenomaan maallikkohypnotisoijat ovat halunneet väittää, että hypnoosia ei voi mitenkään käyttää väärin, vaan ihmisellä olisi jokin tavattoman viisas alitajunta, joka havahduttaa hänet, jos hänelle luetellaan jonkinlaisiin kielteisiä suggestioita.
Pystyykö hypnoosia vastustamaan?
Hannu Lauerman mukaan meillä ei ole mitään viisasta alitajuntaa, joka havahduttaisi meidät, jos hypnotisoija yrittää ohjata meitä moraaliamme vastaan. Vain jos hypnotisoija käyttää tökeröitä menetelmiä, niin silloin vastaanottaja havahtuu.
Vaikka vankilaan johtaneiden rikosten teossa hypnoosi onkin harvinaista, saattaa miltei vastaava toimintaa ilmetä muissa yhteyksissä.
– Kulttimuotoisissa pienyhteisöissä aivan vastaavaa tapahtuu. siellä käytetään sellaisia meditointi- ja kätten päälle parannusmenetelmiä, jotka vastaavat käytännössä täysin hypnoosia, Lauerma sanoo.
Ryhmiin tai lahkoihin hakeutuu usein suggestioherkkiä ihmisiä, jotka etsivät jotain suurta elämänsisältöä itselleen. Ryhmässä he ovat Lauerman arvion mukaan pitkällisen taivuttelun ja rituaalien, valvottamisen ynnä muun seurauksena hyvin vahvassa hypnoottisessa vuorovaikutuksessa.
Nämä tilanteet johtavat harvoin rikosilmoituksiin, mutta joskus ryhmän jäsen havahtuu huomaamaan, että kyse on taloudellisesta, henkisestä, sosiaalisesta ja usein seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
– Näitä tapauksia on ollut ja eräässä tapauksessa johti vankilatuomioon ihan peräti korkeimmassa oikeudessa asti. Jollain lailla erikoista oli myös se, että siinä yhteydessä silloisten maallikkohypnotisoijien järjestön eräs opettaja lähetettiin oikeuteen todistamaan, että hypnoosin väärinkäyttö olisi mahdotonta. Sille ei tietenkään ollut minkäänlaisia perusteita, ylilääkäri Hannu Lauerma kertoo psykiatrisen vankisairaalan Turun yksikössä.
Vankilan yhteydessä toimii 40-paikkainen Psykiatrinen vankisairaala. Toinen pienempi yksikkö on Vantaalla.
Ei kelpaa todisteeksi
Elokuvien ja tv:n rikossarjojen perusteella saa usein kuvan, että hypnoosin avulla voitaisiin ratkaista selvittämättömäksi jääneitä rikoksia. Hannu Lauerma rikkoo nopeasti tämän mielikuvan.
– Hypnoosi ei ole minkäänlainen valheenpaljastusmenetelmä, vaan ihminen voi uppoutua siinä siihen omaan totuuteensa ja myös tietoisestikin valehdella. Tästä on vääriä käsityksiä ollut liikkeellä.
Jos tapahtumasta on kulunut jo vuosikausia, ihminen on siinä ajassa ehtinyt luoda asiasta oman vahvan mielikuvansa, joka ei muutu edes hypnoosissa.
Lauerman mukaan puolueeton todistaja sen sijaan saattaa hypnoosissa pystyä palauttamaan mieleensä tapahtuman yksityiskohtia, joista on apua esitutkinnassa.
– Jos vaikka asianomainen hypnoosissa pystyy palauttamaan metsätiellä kulkeneen auton mallin, erilaisia tuntomerkkejä siitä ja tiedetään sen jokseenkin suurella varmuudella kuljettaneen murhamiestä, niin tämä ohjaa sitä esitutkintaa. Se on poliisin keino esitutkinnan yhteydessä. Se ei johda itsenäisiin todisteisiin, Hannu Lauerma sanoo.
Mikään kaikenkattava apuväline hypnoosi ei ole ja Lauerman mukaan samoihin tuloksiin päästään joskus yksinkertaisemmin ja vähemmän dramaattisilta tuntuvin keinoin.
– Pyydetään asianomaista muistelemaan tapahtumaan yksinkertaisesti silmät kiinni. Niin sanotut kognitiiviset kuulustelumenetelmät johtavat joskus aivan yhtä hyvään tulokseen kuin hypnoosi.
Hypnoosin teho vaihtelee
Osa ihmisistä on muita herkempiä manipuloinnille kuin muut. Tanskan hypnoosimurhien kohdalla pankkiryöstön tehnyt Palle Hardrup oli altis sellitoverinsa harjoittamalle suggestiolle ja pitkän ajan kuluessa ohjautui toimimaan kuten käskettiin. Hän myös joutui hypnoosiin yhä uudelleen tietyistä merkeistä.
Mutta on myös toisenlaisia ihmisiä, joihin hypnoosi ei tehoa ollenkaan.
– Aivan pieni osa väestöstä on ihmisiä, jotka eivät voi ollenkaan mennä hypnoosiin ja toisessa ääripäässä on hypnoosivirtuooseja, jotka menevät suorastaan hallusinatoriseen tilaan, Hannu Lauerma sanoo.
Tähän liittyy ylilääkärin mukaan myös varsin harvoin käytännössä vastaan tuleva riski, että saadaan aikaan komplikaatioita hypnoosin taitamattomalla ja tökeröllä käyttämisellä.
Vaarallisimmillaan hypnotisoitu on joutunut hoitoon juuri psykoosin takia.
– Hypnoosin käyttö ilman soveltuvaa tausta-ammattia on riskialtis eikä mitenkään suositeltava metodi. Täytyy olla jonkinlainen mielekäs, järkevä taustakoulutus ja yhdessä potilaan kanssa sovitut päämäärät, että se toiminta on turvallista ja mielekästä ja tehokasta, korostaa Hannu Lauerma.
Puoskarilaki rajoittaisi väärää käyttöä
Suomessa hypnoosin käyttöä ei ole säädetty lailla kuten esimerkiksi Israelissa. Lääkärit, psykoterapeutit, psykologit ja sairaanhoitajat käyttävät hypnoosia erilaisissa terapioissa. Potilaan kipu- tai pelkotiloja voidaan lieventää tällä tavalla.
Sosiaali- ja terveysministeriöön on jäänyt lepäämään niin sanottu puoskarilaki, jossa hypnoosin käyttö olisi rajattu määrättyjen ammattilaisten käyttöön.
– Toki sitä varmasti senkin jälkeen väärinkäytettäisiin, koska lakeja rikotaan, mutta meillä olisi sentään raami, sille mikä on sopivaa ja mielekästä ja mikä ei, Lauerma arvioi.
Ylilääkäri Hannu Lauerma oli mukana lakia valmistelevassa työryhmässä. Lauerma sanoi Ylen jutussa pari vuotta sitten, että laki jäi tuolloin peruspalveluministerinä olleen Paula Risikon (kok.) kaappiin myös siksi, etteivät uskomushoitojen tekijät halunneet hyväksyä toiminnalleen minkäänlaista kontrollia tai tarkastella antamiensa hoitojen riskejä.
Nyt olisi aika kaivaa lakiesitys uudelleen esiin ja liittää tulevaan hallitusohjelmaan ensi vuonna. Tätä on toivonut myös Risikko myöhemmin.
– Se pitäisi yksinkertaisesti saada hallitusohjelmaan, kuten Paula Risikko on lastensuojelupäivillä julkisesti todennut, sanoo Lauerma nyt Ylelle.
Lue myös:
Suomalaisohjaaja jäljitti ja tapasi nimeä vaihtaneen hypnoosimurhaajan elokuvaansa varten