Helsinkiläinen Canatu kehittää taipuvia kosketusnäyttöjä, joita voidaan kiinnittää autojen kojelaudoille, oviin ja keskikonsoleihin. Tuote on jo myyty ensimmäiselle asiakkaalle – ja käytössä tuhansissa autoissa.
Seuraavaksi 50-henkisessä yhtiössä painetaan lisää kaasua.
Canatu keräsi vuoden lopulla sijoittajilta 12 miljoonaa euroa. Se oli vuoden kuudenneksi suurin rahoituskierros Suomessa.
Toimitusjohtaja Juha Kokkosella on selkeä näkemys, miten rahat käytetään.
– Teemme tuotannon täysin automatisoiduksi robottilinjaksi, mikä mahdollistaa tuotannon pitämisen Suomessa. Toiseksi investoimme uusiin tuotealueisiin ja kolmanneksi valtaamme uusia markkinoita ja solmimme uusia asiakassuhteita, Kokkonen sanoo.
Suomalaisten varhaisen vaiheen kasvuyhtiöiden rahoitus oli takavuosina polttava ongelma. Esimerkiksi vuonna 2011 nuoret startup-yhtiöt saivat koti- ja ulkomaalaisilta sijoittajilta kasvurahoitusta vain noin sata miljoonaa euroa. Vuonna 2017 sijoitusten määrä on kasvanut noin 350 miljoonaan euroon.
Huomiota herättävää on, että ulkomaalaiset pääomasijoittajat toivat tähän pottiin suurimman siivun, yhteensä 208 miljoonaa euroa.
– Vuodesta 2010 kansainvälisten sijoittajien osuus on kymmenkertaistunut. Se on merkittävä muutos Suomen markkinoilla. Se kertoo että meillä on mielenkiintoisia yrityksiä ja tänne halutaan sijoittaa. Se on Suomen kansantaloudelle hyvä uutinen, sanoo Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta.
Ulkomaalaisten sijoittajien suuri rooli ei ole suomalaisten pääomasijoittajien mielestä ongelma.
– Se on juuri sitä, mitä me tarvitsemme – isoja rahoituskierroksia, jotta parhaat startup-yhtiömme pääsevät maailmanvalloitukseen, Santavirta sanoo.
Hän tosin lisää toivovansa, että jatkossa näitä suuria kierroksia voisivat johtaa myös suomalaiset kasvurahastot.
Tällä hetkellä Suomesta löytyy rahoittajia hyvin aikaisen vaiheen yhtiöille. Siinä vaiheessa, kun panokset on nostettava kymmeniin miljooniin euroihin, suomalaisilta pääomasijoittajilta loppuvat rahkeet.
Alla on lista viime vuoden suurimmista rahoituskierroksista. Se kertoo, että isoja kasvupotteja ei koota vain kotimaisin voimin.
Sataprosenttinen kotimaisuusaste ei todennäköisesti olisi maailmalle lähtevien suomalaisyritysten etu. Kansainväliset sijoittajat tuovat osaamista, jota suomalaisilta puuttuu.
Esimerkiksi Juha Kokkosen johtamaan Canatuun uskovat japanilainen Denso ja ranskalainen Faurecia, jotka ovat autoteollisuuden isoja toimittajia.
Virkamies vai ammattilainen?
Artikkelin alussa oleva graafi kertoo, että ulkomaisten sijoittajien osuus kasvaa, mutta kotimaisten pääomasijoittajien sijoitukset laskivat 81 miljoonasta eurosta alle 60 miljoonaan euroon.
Pääomasijoittajia edustavan Santavirran mukaan kuva hämää. Yksityisten rahastojen rooli on hienoisessa kasvussa, mutta julkista pääomasijoitustoimintaa ajetaan alas. Valtio ei enää sijoita suoraan kasvuyhtiöihin vaan siirtyy sijoittamaan yksityisten rahastojen kautta. Linjaus pohjaa siihen luottamukseen, että ammattisijoittajat löytävät tulevaisuuden tähdet virkamiehiä paremmin.
Tämä luonnollisesti sopii pääomasijoittajille paremmin kuin hyvin.
Muutos on vielä niin tuore, etteivät rahavirrat ole löytäneet kohteita – ja siksi suomalaiset pääomasijoitukset olivat viime vuonna laskussa.
Uusia yksityisiä rahastoja kerätään kuitenkin jo ennätystahtiin.
– Pääomasijoittajilla on ollut ennätysmäinen varainkeruuvuosi. Keräsimme viime vuonna 169 miljoona euroa uusiin rahastoihin. Ne rahat löytävät pikku hiljaa uudet sijoituskohteet ja julkinen raha tulee siinä mukana. Toivottavasti löydämme uusia menestystarinoita, Pia Santavirta sanoo.
Yksi tulevaisuuden lupaus on autojen kosketusnäyttöjä kehittävä Canatu. Kenties tulevaisuuden autoja hallitaan suomalaisin hipaisuin.
Päivitys 6.4. Taulukossa virheellinen vuosiluku korjattu