Hollywoodin tähtikadusta idean saanut Jyväskylän MM-rallin voittajien kunniaseinä pystytettiin Torikeskuksen aulaan vuonna 1996. Se sai alkunsa pari vuotta aiemmin, kun Tiimiakatemian opiskelijoiden RTW-tiimi toteutti ensimmäisen Ralliviikko-tapahtuman Jyväskylän kävelykadulla. Ralliviikon ohjelmalavalle kutsuttiin rallitähtiä jättämään jälkensä betonilaattoihin.
Kunniaseinällä komeili parikymmentä vuotta 14 Jyväskylän rallin voittajan betoniin valetut kaasujalan ja rattikäsien jäljet. Ohikulkijoiden ihasteltavina olivat muun muassa Simo Lampisen, Timo Mäkisen, Hannu Mikkolan, Tommi Mäkisen ja Marcus Grönholmin laatat. Lisäksi oman kunnialaattansa sai tehdä Jyväskylän rallin perustaja Pentti Barck.
Legendaariset käden- ja jalanjäljet on otettu varastoon.
Ismo Savolainen
Voittajaseinä katosi salaperäisesti kauppakeskuksen aulasta, kun ruotsalainen vaatejätti H&M halusi seinälle suuren valomainoksensa.
– Kiinteistön peruskorjauksessa vuokralaiset halusivat seinän käyttöönsä ja legendaariset käden- ja jalanjäljet on otettu varastoon, paljastaa isännöitsija Ismo Savolainen THR-Palvelusta.
Ainutlaatuiset betonilaatat ovat siis tallessa ja jopa yllättävän lähellä alkuperäistä paikkaa.
Laatat varastossa kunniaseinän takana
Ismo Savolainen avaa metri kertaa metrisen metallioven vaateliikkeen valomainoksen vierestä. Seinällä näkyvät vielä kunniaseinän kiinnitysjäljet tasoitteella siloitettuna. Oven takana häämöttää pimeä betoniseinäinen varastotila.
– Melkein samalla paikallahan nämä ovat, naurahtaa Savolainen.
Taskulampun valokiila osuu varastoon piilotettuihin kunnialaattoihin. Ne ovat siististi kahteen pinoon aseteltuina.
Vesa Walden Feelbeat Oy:stä tähyilee pimeään varastoon lievästi hämmentyneenä. Opiskelija-aikanaan Walden oli toteuttamassa Tiimiakatemian RTW-Teamissa kävelykadun ralliviikkoa.
– Itse en ole kyllä moneen moneen vuoteen ollut näiden kanssa tekemisissä, mutta kyllähän se melkonen juttu oli kun niitä tehtiin. Kansainvälisiin tiimeihin oltiin yhteydessä aikana, jolloin ei ollut internettiä, sähköpostia tai kännykkää, Vesa Walden muistelee.
Carlos Sainzin ja Didier Auriolin nuoret opiskelijat saivat kävelykadulle betoni-ikuistukseen oveluudella ja suoralla toiminnalla. Rallitähtien tiimit nimittäin vastailivat nihkeästi faxeilla, että katsotaan ehtivätkö kuljettajat paikalle.
– Niinpä menimme projektipäällikkö Pekka Huovisen kanssa Jämsään, rallia edeltävälle testierikoiskokeelle. Minä menin maaliviivan jälkeen keskelle tietä pysäyttämään ralliautot. Ja kun kuski veivasi ikkunan auki, Pekka löi hänelle lapun kouraan, että huomenna kävelykadulle siihen ja siihen aikaan. Mietittiin, että noinkohan he tulevat, mutta niin vaan kaikki tulivat. Tänä päivänä ei mentäisi ralliautoja noin vaan pysäyttelemään.
Kokoelman helmenä ensimmäisen rallin voittajan laatta
Päällimmäisinä laattakasoissa ovat vuoden 1953 voittajan Vilho Hietasen ja 1977 voittajan Kyösti Hämäläisen laatat. Kokoelman arvokkuuttaa lisää se, että mukana on myös kaikkien aikojen ensimmäisen ”Jyskälän” voittajan Arvo Karlssonin betoniin tallennetut jäljet.
– Vuonna 1994 tehtiin kunnialaatta Arvo ”Kurva” Karlssonin kanssa. Hän piti sitä tosi kovana juttuna. Hänen kanssaan katsottiin elokuvateatterissa filmejä ensimmäisestä eli vuoden 1951 rallista, jolloin ralli kävi Rovaniemellä asti. Seuraavana vuonna ”Kurva” tilasi RTW-tiimille Vauhdin Maailman, jotta pysytään rallissa mukana ja kutsui meidät opiskelijat myös 75-vuotisjuhliinsa Helsinkiin, tarinoi Vesa Walden.
Rallimestareiden kunniaseinän esikuva eli Hollywoodin tähtikatu Los Angelesissa koostuu yli 2 500 viisisakaraista tähdestä, jotka on omistettu jollekin julkisuuden henkilölle. Tähti myönnetään saavutuksista elokuva-, teatteri-, radio-, televisio- tai musiikkialalla.
Rallia on ajettu kilpaa Jyväskylässä jo 67 kertaa vuodesta 1951 alkaen. Kisa luokitellaan Pohjoismaiden suurimpien urheilutapahtumien joukkoon. Monilla suurten tapahtumien kaupungeilla on vaikeuksia tapahtumabrändien hyödyntämisestä muulloinkin kun tapahtuman aikana.
Ralli näkyy vain yhtenä viikonloppuna
Jyväskylässä on vuosikymmeniä surkuteltu, että MM-ralli näkyy ja tuntuu vain yhtenä kesäisenä viikonloppuna. Jyväskylästä ei löydy rallimuseoa, rallilukioa, rallikatua tai edes rallitoimistoa, sillä MM-kisaa pyöritetään AKK:n Motorsportin toimistossa Vantaalla.
Kaupunki ei ole hyödyntänyt asukkailleen Suurjoissa olevaa imua.
Ari Vatanen
Vuonna 1994 Tiimiakatemian opiskelijat tiedustelivat ralliautoilija Ari Vataselta halukkuutta kunnialaatan tekoon kävelykadun Ralliviikolla. Vatanen vastasi myöntävästi telefaksilla Ranskan viinitilaltaan.
– Erittäin kannatettava projekti. Kaupunki ei ole hyödyntänyt asukkailleen Suurjoissa olevaa imua. Australiassa on sikäläisen Harjun pätkän vieressä musiikki-, wine- & food festivaali, mutta salliiko meidän ”älä tallaa nurmikoita” asenne sen?, näpäytti Vatanen faksissaan.
Jyväskylän kaupungin viestintäjohtaja Helinä Mäenpää myöntää, että Vatasen faksissa on asiallinen huomio.
– Se että ralli näkyisi muinakin aikoina, kuin itse rallin aikana, niin onhan sitä pohdittu. Siihen tarvitaan rahoittajia ja eri tahoja mukaan luomaan uutta. Kyllä sillä olisi matkailullistakin arvoa.
Mäenpää kertoo, että siitäkin on keskusteltu, että pitäisikö Jyväskylän liikuntapääkaupunkina ryhtyä kokoamaan menestyneiden urheilijoiden ja alan ihmisten täydentyvää hall of famea, puistoa, galleriaa tai vastaavaa.
– On mietitty, että olisiko tuleva Hippos sellainen paikka eli ne olisivat näkyvillä mahdollisesti ulkotilassa. Mutta tämä on nyt vasta ideatasolla, jatkaa Helinä Mäenpää.
Voittajalaatat takaisin nähtäville
Nyt kun kunnialaatat on todistettavasti löydetty ehjänä ja hyvässä kunnossa kauppakeskuksen pienestä varastosta, on aika pohtia voittajaseinän tulevaisuutta. Vesa Walden vahvistaa, että kunnialaatoille ei aikoinaan sovittu omistajaa, joten kaupunki voisi luontevasti olla niiden hallinnoija.
– Tästä on käyty alustavaa keskustelua ja kaupungin mielestä Paviljongin alue on ehdottomasti paras laattojen uudeksi sijoituspaikaksi. Jos ja kun nämä saataisiin Paviljongin alueelle, niin sitten on hyvä miettiä täydennetäänkö kokoelmaa niiltä osin mitä sieltä puuttuu, kertoo viestintäjohtaja Helinä Mäenpää.
– Ehdottomasti ne pitää tuoda takaisin kaiken kansan nähtäväksi. Sosiaalisessa mediassa tuli heitto, että voisiko ne olla Paviljongin aulassa. Meillä on alkamassa hyvä yhteistyö kaupungin viestintäjohtaja Helinä Mäenpään ja taulujen historian tuntevan Vesa Waldenin kanssa. Eiköhän me hyvä ratkaisu näille löydetä, lupaa Paviljongin puolesta toimitusjohtaja Pietari Sorri Jyväskylän Kongressikeskuksesta.
– Kyllähän tämä on taideteos, jota ei varmasti ole muualla. Se alkaa olla arvokas, koska sillä on jo pitkä historia, muistuttaa isännöitsijä Ismo Savolainen.
– Suotta laatat tuolla varastossa ovat. Niiden esillepano ei ole teknisesti vaativaa ja niitä voi tehdä joka vuosi lisää, kun tulee uusia rallivoittajia. Luodaan siitä vaikka uusi perinne, pohtii Vesa Walden.
Helinä Mäenpää muistuttaa, että Paviljonki on rallin kisakeskus ja ehdoton ydinpaikka Neste Rallissa.
– Paviljongin takana on myös legendaaristen rallikuskien puisto jo olemassa, mestarit ovat itse istuttaneet puut sinne, joten mikäpä olisi parempi paikka kuin Paviljonki.
