Kätilötyön lehtori Elina Botha kertoo usein oppilailleen tarinan siitä, kuinka hän törmäsi itkuisen lapsen rauhoittelumenetelmään. 12 vuotta sitten Botha odotti kolmatta lastaan ja istui muhkean vauvamahansa kanssa kotisohvalla.
– Katselin televisiosta Dr. Phil -nimistä ohjelmaa. Studiossa oli lastenlääkäri ja huutavat kaksoset. Lääkäri teki vauvoille jotain ja ne rauhoittuivat todella nopeasti. Mietin, että hei, mitä tässä nyt tapahtuu, Botha kertoo.
Kyseessä oli amerikkalainen lastenlääkäri Harvey Karp, joka esitteli kehittämäänsä menetelmää. Botha alkoi etsiä lisätietoa netistä ja tilasi kaikki aiheeseen liittyvät kirjat ja materiaalit siltä istumalta.
– Ison mahani kanssa luin kirjat läpi ja houkuttelin miehenikin lukemaan ne. Olimme aika vakuuttuneita menetelmästä. Otimme sen konstit käyttöön kolmannella lapsellamme, ja se lapsi ei paljoa kerennyt itkeä, kun me niin innokkaasti häntä rauhoittelimme.
Kun Botha palasi kätilön töihin, hän alkoi käyttää viiden kohdan rauhoittelumenetelmää työssään.
– Huomasin, kuinka paljon vanhemmat saivat tästä lohdutusta ja konkreettisia apuvälineitä itkuisiin tilanteisiin.
Nykyään Elina Botha työskentelee kätilötyön lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hän on opiskellut Happiest Baby -menetelmän kouluttajaksi, ja vetää kursseja, joilla hän neuvoo rauhoittelukonstien käyttöä isille, äideille, opiskelijoille ja ammattilaisille. Hän on kouluttanut esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton väkeä.
Parhaillaan Botha tekee väitöstutkimusta menetelmän tehosta.
Viiden kohdan menetelmä
Harvey Karpin itkuisen vauvan rauhoittelumenetelmä perustuu ajatukseen siitä, että lapset syntyvät kolme kuukautta liian aikaisin, ja he itse asiassa tarvitsisivat vielä kolme kuukautta aikaa olla kohdussa.
– Viiden kohdan menetelmällä vauvan hoitaja tai vanhempi voi imitoida kohtuympäristöä. Vauvan rauhoittuminen tapahtuu refleksinomaisesti, kuin napin painalluksella. Vauva ei oikeastaan voi mitään sille, että hän rauhoittuu, Elina Botha kuvailee.
Viidessä konstissa on paljon tuttua: Vauva kapaloidaan, häntä pidetään sivuasennossa ja heijataan. Lisäksi vauvan annetaan imeä ja äänimaisemaan lisätään suhisevaa ääntä, niin sanottua valkoista kohinaa.
– Tärkein näistä on kapalointi. Meillä lapsia kapaloidaan monilla eri tavoilla, mutta tässä käytössä on aivan tietynlainen, kohtua muistuttava kapalointi, Botha sanoo.
– Heiluttelun tulee olla todella hellää. Lasta on käsiteltävä varoen, eikä missään tapauksessa saa ravistella.
Menetelmässä käytetään tuttia, mutta sen kohdalla on tärkeää muistaa, että tutti kannattaa ottaa käyttöön vasta, kun imetys on kunnolla lähtenyt käyntiin.
– Ensimmäiset pari viikkoa on tärkeää, että lapsi saa olla mahdollisimman paljon vanhempiensa iholla, sylissä ja äidin rinnalla, eikä tuttia tässä vaiheessa tarvita.
Vaikka viidessä keinoissa ei yksittäisinä ole sinänsä mitään mullistavaa, kokonaisuus toimii usein hämmästyttävällä tavalla.
– Vauva voi itkeä suoraa huutoa ja minulta menee parhaimmillaan vain 10 sekuntia ja itku loppuu, Botha sanoo.
Kaikilla vauvoilla rauhoittumiseen ei tarvita kaikkia viittä konstia.
– Lapsen temperamentista riippuu, tarvitaanko koko repertuaari. Voi olla, että jollain vauvalla riittää pelkkä kapalointi.
Isän rooli korostuu
Tamperelaisen Elli-tytön vanhemmat opettelivat Happiest Baby -menetelmän, kun vauva oli vasta muutaman viikon ikäinen. Nyt Elli on täyttänyt neljä kuukautta ja itkuisin aika on ohi. Äiti Jaana Louhesto sanoo, että heidän perheessään opeista oli paljon hyötyä.
– Paikoitellen konstit olivat suoranainen pelastus. Me teimme usein niin, että sen jälkeen, kun Elli oli alkuillasta syönyt, isä otti lapsen hoteisiinsa ja minä sain unet, Louhesto sanoo.
– Itselleni Elli on ensimmäinen vauva ja kaikki on ollut uutta ja ihmeellistä. Oli tärkeää, että oli tapa, jolla tiesi saavansa lapsen melko varmasti rauhoitettua. Se toi itselle rauhaa.
Ellin rauhoittamiseen ovat tepsineet parhaiten kapalointi ja suhisevan äänen käyttö. Myös sivuttaisasento ja heijaava liike ovat olleet käytössä. Tuttia Elli ei ole kovin usein tarvinnut. Valkoista kohinaa löytää nykyään helposti netistä ja sitä saa ladattua myös puhelimeen.
Elina Botha sanoo huomanneensa, että erityisesti miehet ilahtuvat, kun heillä on ikään kuin käyttöohje lapsen rauhoittamiseen. Bothan mukaan juuri isistä tuleekin mestareita vauvojensa rauhoittamisessa.
Näin on käynyt myös Ellin perheessä.
– Isällä on isommat kädet ja varmemmat otteet. Hänellä on ollut todella suuri rooli tässä asiassa, Jaana Louhesto sanoo.
Koliikki-itku on tuttu vieras vauvaperheissä
Kaikki vauvat itkevät, se kuuluu pienen elämään. Vauva kertoo itkullaan monia asioita – hän huutaa, kun on nälkä tai uni, tai kun häntä sattuu.
Koliikki-itku on kuitenkin eri asia. Koliikin määritelmänä on pidetty kolmen sääntöä: kyseessä on koliikki, jos vauva itkee kolme tuntia päivässä, kolmena päivänä viikossa, kolmen viikon ajan. Käytännössä vähäisempikin, mutta toistuva itkeminen luetaan koliikiksi. Koliikki-itkua esiintyy yleensä iltaisin ja sille ei ole tähän mennessä löydetty selitystä.
On arvioitu, että Suomessa jopa 10 prosenttia vauvoista kärsii koliikista. Itkuisuus on tavallista noin kahden viikon iästä yleensä kolmen, neljän kuukauden ikään saakka. Itkukohtausten aikana vauva on vaikeasti rauhoitettavissa.
Koliikkivauvan rauhoittelemiseen on aikojen saatossa käytetty monia konsteja. Väestöliiton vuonna 2014 julkaisemassa oppaassa painotetaan mm. sitä, että koliikkiperheissä kannattaa pitää kiinni selkeästä päivärytmistä. Oppaassa neuvotaan auttamaan lasta unille aina 1–2 tunnin valvomisen jälkeen.
Turun yliopistossa muutamia vuosia sitten tehdyssä tutkimuksessa lasten itkuisuutta onnistuttiin vähentämään merkittävästi maitohappobakteerien avulla. Tutkija Anna Pärtyn tutkimuksessa oli mukana 30 koliikkilasta, joista puolet sai maitohappobakteeria ja puolet lumevalmistetta. Probiootteja ottavassa ryhmässä itkua oli 70 minuuttia, kun taas lumelääkeryhmässä 140 minuuttia.
Lapsen itku on iso stressi
Lapsen selittämätön itku on perheelle iso stressin aiheuttaja. Reija Klemetti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että esimerkiksi THL:n vauvaperheille tekemän kyselyn alustavien tulosten mukaan yksi asia, johon perheet toivovat enemmän apua, on juuri vauvan itkuisuus.
Pyysimme Reija Klemettiä kommentoimaan amerikkalaismenetelmän viittä konstia. Klemetti on tutkimuspäällikkö THL:n Lasten, nuorten ja perheiden yksikössä. Hän arvioi nopean perehtymisen perusteella, että menetelmän konstit vaikuttavat järkeenkäyviltä, eivätkä ole ristiriidassa nykysuositusten kanssa.
– Esimerkiksi kapalointi on vanha keino, jota käytetään synnytyssairaaloissa, ja jota neuvotaan käytettäväksi kotona. Myös kylkiasento käy järkeen: aikuinenkin sen tietää, että vatsavaivat helpottavat kyljellään ollessa, Klemetti sanoo.
– Äänen käyttö rauhoittamisessa on myös uskottavaa, sillä esimerkiksi jos jo kohtuvauvalle on soitettu tiettyä klassista musiikkia, saman musiikin on huomattu rauhoittavan häntä sitten syntymän jälkeenkin.
Klemetti pitää amerikkalaismenetelmän hyvänä puolena ohjeiden yksinkertaisuutta.
– Konkreettiset ohjeet voivat tuntua vanhemmista helpottavilta. Vauvan itku on rankkaa koko perheelle.
Klemetin mukaan on hyvä, että menetelmän tehosta on tekeillä tieteellinen tutkimus.
– Hyvä, jos asiasta saadaan tutkimusnäyttöä, jotta voi seistä näiden konstien takana.
"Vauvan äärelle pitää pysähtyä"
Elina Botha sanoo, että vauvan rauhoittelumenetelmä on taito, joka on helppo oppia, jos on motivaatiota. Motivaatio ei yleensä ole ongelma, sillä itkevä vauva on melkoisen hyvä motivaattori.
– Tässä täytyy keskittyä auttamaan vauvaa. Mutta minusta tässä maailmassa on muutenkin hyvä viesti, että meidän täytyy pysähtyä vauvan äärelle. Hän on niin pieni niin vähän aikaa.
Botha uskoo, että kun vauvaa kohdellaan kuin hän olisi vielä kohdussa, se tuo armollisuutta arkeen ja auttaa ymmärtämään lasta eri tavalla.
– Itkuisuus ei johdu vatsavaivoista tai siitä, että äiti on hermostunut, vaan siitä, että vauva on liian pieni vielä ja elämä on hänelle vielä tosi raskas.
Tällä hetkellä Botha on menetelmän ainoa kouluttaja Suomessa, mutta toivoo pian saavansa kollegoita. Hän toivoo myös, että jossain vaiheessa menetelmä olisi tuttu kaikissa Suomen neuvoloissa.
– Terveydenhoitajatkin kaipaavat sitä, että voi sanoa koliikkivauvan vanhemmille, että "hei, tähän on ratkaisu", Botha sanoo.
Juttua on täydennetty 12.4. kello 10.52: Lisätty faktalaatikko koliikista.
Kommentointi on päättynyt. Kiitos keskustelijoille!