Merenkulku jäi vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolelle. Vasta toissa viikolla, perjantaina 13. huhtikuuta, kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO pääsi sopimukseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisstrategiasta.
Merenkulun hiilidioksidipäästöt on vuoteen 2050 mennessä määrä leikata vähintään puoleen verrattuna vuoden 2008 tasosta. Suomalaisasiantuntija uskoo jopa nopeampaan kehitykseen, koska laivojen polttoaineet ja tekniikka kehittyvät nopeasti.
Laivojen hiilidioksidipäästöjen oletetaan kuitenkin kasvavan lähivuosina eri arvioiden mukaan 50–250 prosenttia. Tämä saa Suomen valtuuskuntaa kansainvälisen merenkulkujärjestö IMOn kokouksessa johtaneen Anita Mäkisen mietteliääksi.
Nyt meriliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat Saksan valtion kanssa samaa luokkaa, noin kaksi ja puoli prosenttia koko maapallon kasvihuonekaasupäästöistä.
Liikenneturvallisuusvirasto Trafin johtavana virkamiehenä työskentelevä Anita Mäkinen on kuitenkin tyytyväinen nyt saatuun tulokseen.
– Olimme toivoneet, että vuoteen 2050 mennessä päästöjä olisi leikattu 70 prosenttia, mutta neuvottelujen aikana on aina pakko tehdä kompromisseja. Hyvänä lisäyksenä sopimustekstissä on kuitenkin maininta, että tämän vuosisadan aikana pitäisi meriliikenteessä päästä täysin päästöttömäksi kasvihuonekaasujen osalta, Anita Mäkinen sanoo.
IMOn kasvihuonekaasu strategiaan on sisällytetty myös samat lämpötilan nousun rajoitukset kuin Pariisin ilmastosopimukseen. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.
Yhdysvallat sopimuksen vastustajien eturivissä
Pariisin ilmastosopimuksen tavoin Yhdysvallat irtisanoutui tästäkin sopimuksesta, mutta teki kuitenkin aloitteen raskaan polttoöljyn kieltämisestä arktisilla merialueilla viimeistään vuoden 2021 lopulla.
Laivadieselien käyttämän raskaan polttoöljyn päästöistä noki estää arktisilla lumipeitteisillä alueilla säteilyn heijastumisen takaisin ja lisää näin muun muassa jäätiköiden sulamista.
Sopimusta vastustivat myös Brasilia, Argentiina ja Saudi-Arabia, jotka pelkäsivät merirahtiensa kallistuvan.
Päätökset IMOssa tehdään kuitenkin enemmistön mukaan. Siihen kuuluivat Lontoon kokouksessa Suomi EU-maiden rintamassa, Kanada, Uusi-Seelanti ja monet Tyynenmeren pienet saarivaltiot.
Niiden joukossa on muun muassa Marshall saaret, joka on maailman toiseksi suurin lipppuvaltio heti Panaman jälkeen. Muita suuria mukavuuslippulaivojen maita ovat Liberia ja Bahama.
Päästöjen vähentämiseen on jo keinoja
Teollisuus on liputtanut päästöleikkausten puolesta ja valmis nopeampaankin aikatauluun, jopa 100 prosentin päästöleikkaukseen jo vuoteen 2050 mennessä. Varustamoille tulee kuitenkin eteen jätti-investoinnit, kun päästöjä leikataan.
Silti jo nyt on keinoja, joilla laivojen polttoaineen kulutusta ja päästöjä voidaan vähentää. Välivaiheen ratkaisuna voidaan pitää nesteytetyn maakaasun eli LNG:n käyttöä. Se on edelleen fossiilinen polttoaine, vaikka sen päästöt ovat pienemmät.
Laivojen rakentamisessa energiatehokkuus voidaan huomioida paremmin ja optimoimalla alusten reitit voidaan säästää polttoainetta.
– Teollisuus on analyyseissään todennut, että meidän pitäisi jo vuoteen 2030 päästä tilanteeseen, jossa maailman merillä purjehtisi päästöttömiä aluksia. Jos tilanne vaatisi sitä, silloin jo 2020-luvulla rakennettavat alukset pitäisi rakentaa päästöttömiksi, Anita Mäkinen sanoo.
Mahdollisuus Suomen meriteollisuudelle
Parhaillaan Helsingissä koolla oleva Arctic Shipping forum kokoaa yhteen meriteollisuuden, varustamojen ja hallinnon toimijat.
Suomen meriteollisuuden uskotaan hyötyvän uusista päästörajoitustavoitteista ja jo nyt telakoilla valmistaudutaan uuden teknologian käyttöönottoon, kun esimerkiksi matkustajalaivoihin asennetaan polttoainetta säästäviä purjeita.
Viking Grace -aluksen roottoripurjeen uskotaan säästävän vuodessa 300 tonnia polttoaineena käytettävää LNG:tä. Saman varustamon Kiinassa rakennettavaan alukseen tulee myös samanlaisia roottoripurjeita.
Myös vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energiamuotojen kehittäminen voisi avata suomalaiselle teollisuudelle uusia mahdollisuuksia.
Trafin johtava asiantuntija Anita Mäkinen näkee suomalaisen meriteollisuuden olevan kehityksessä hyvin mukana.
– Vuosina 2022–2024 Meyerin telakalla Turussa rakennetaan uusia risteilyaluksia. Niihin on tulossa polttokennojärjestelmä, joita on tarkoitus käyttää ainakin silloin, kun alus on satamassa ja siinä käyttövoimana olisi metanoli, Anita Mäkinen kertoo.
Lopullisesti päästöjen vähentämiskeinoista päätetään vuonna 2023. Siihen mennessä kerätään tiedot laivojen käyttämästä polttoaine- ja päästömääristä.
Lue myös:
Merenkulun ilmastopäästöt aiotaan puolittaa – Päätös voi poikia Suomen telakoille lisätilauksia
IBO: Venäjä suunnittelee lisää rajoituksia Koillisväylän meriliikenteeseen