Varsovan gheton kansannoususta tulee tänään torstaina kuluneeksi 75 vuotta. Juutalaiset aloittivat kansannousun, kun natsit aikoivat kuljettaa viimeisetkin gheton asukkaat kuolemanleireille ja tappaa heidät.
Varsovassa asui ennen sotaa noin 480 000 juutalaista, ja sen ghetto oli Puolan ghetoista suurin. Huhtikuuhun 1943 mennessä natsit olivat lähettäneet jo yli 300 000 juutalaista pääkaupungista Treblinkaan. Tuhansia oli tapettu ja kuollut nälkään ja tauteihin ghetossa. Jäljellä oli noin 60 000.
Natsit halusivat tyhjentää gheton ja lähettää loput asukkaat kuolemanleireille. Saksalaissotilaat alkoivat polttaa ghettoa rakennus rakennukselta savustaakseen kellareihin ja viemäreihin piiloutuneet juutalaiset esille.
– Koko ghetto oli tulessa. Se oli kuin suuri uuni, muistelee eloonjäänyt Krystyna Budnicka uutistoimisto AFP:lle.
Huhtikuun 19. päivänä 750 nuorta juutalaista nousi vastarintaan. Aseinaan heillä oli pistooleja ja muuta kevyttä aseistusta. He kertoivat haluavansa mieluummin kuolla taistellen kuin Treblinkan kaasukammioissa.
Natsit kukistivat kansannousun vajaassa kuukaudessa. Vain joitakin kymmeniä juutalaistaistelijoita jäi henkiin.
Narsisseja kuolleiden muistolle
Juutalaistaistelijoita ja gheton muita asukkaita muistetaan tänään Varsovassa narsissein, sireenein ja kirkonkelloin.
Narsissista on tullut Puolan juutalaisten symboli Marek Edelmanin saamien kukkalähetysten vuoksi. Edelman oli yksi kansannousun johtajista.
Hän sai vuosikausia kansannousun vuosipäivänä narsissikimpun nimettömältä lähettäjältä ja laski sen gheton sankarivainajien muistomerkille. Hän kuoli vuonna 2009.
Narsissin väri ja muoto muistuttavat juutalaisia Davidin tähdestä, jota heidän oli pakko kantaa hihassaan toisen maailmansodan aikana.
Ennen sotaa noin kymmenen prosenttia Puolan väestöstä oli juutalaisia, Varsovan asukkaista kolmannes oli juutalaisia. Eloonjääneiden tarkkaa määrää ei tiedetä. Vain 30 000 ilmoittautui juutalaisjärjestöjen pitämiin rekistereihin.