Lahtelainen Maisun Al-Muhammadawi kokee Suomessa itsensä vapaaksi kuin taivaan lintu. Paettuaan Irakista uuteen kotimaahansa vuonna 2014 hän innostui välittömästi kristinuskon sanomasta. Ensin helluntailaisuudesta ja sittemmin evankelisluterilaisuudesta.
– Kristinuskossa on rakkautta, hyvää ilmapiiriä ja vapautta. Islam on kuin ankara laki. Täynnä kieltoja. Ei saisi tehdä sitä eikä tätä. Liina lähti saman tien muuttaessani Suomeen, kertoo Al-Muhammadawi arabiaksi.
Suomea ahkerasti opiskeleva Al-Muhammadawi joutui tiukkaan tenttiin uudesta uskostaan Maahanmuuttovirastossa vuonna 2016.
– Siellä esitettiin valtavasti kysymyksiä kokonaista viisi tuntia. He kysyivät, kuinka tulin uskoon ja utelivat kasteesta.
Johdattajana luterilaisuuteen on toiminut aktiiviseurakuntalainen Päivi Torni Hollolasta. Hän on tehnyt seitsemän vuotta lähetystyötä Egyptissä ja puhuu sujuvaa arabiaa. Torni hämmästelee Al-Muhammadawille Maahanmuuttovirastossa esitettyä pitkää kysymyspatteristoa.
– Eihän kysymyksiin osaisi tavallinen suomalainen tapakristitty edes vastata.
Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että uskontoon liittyvistä asioista puhutetaan turvapaikanhakijoita pitkään ja huolella.
– Aina puhuttamiseen ei riitä edes yksi päivä. Selvitämme kääntymisen todellista perustetta ja motiivia, sanoo tulosaluejohtajan sijainen Anu Karppi.
Turvapaikkapuhuttelu ei kuitenkaan ole Karpin mukaan tentti, jossa pitäisi osata antaa kaikkiin kysymyksiin oikea vastaus.
– Tarkoituksena on selvittää, mitä uusi usko ja vanhasta uskosta luopuminen juuri hänelle tarkoittaa, miksi hakija on juuri nyt päätynyt vaihtamaan uskontoa ja mitä siitä hänelle seuraisi kotimaahan palatessaan.
Helluntailaisuus houkuttaa eniten
Yleisin Maahanmuuttoviraston käsittelemä uskontotapaus on Irakista tai Afganistanista tullut muslimi, joka haluaa kääntyä kristinuskoon. Suosituimpia kristinuskon suuntauksia muslimeilla ovat helluntailaisuus ja muut vapaat suuntaukset. Vasta näiden jälkeen tulee luterilaisuus.
Tavallisimmissa tapauksessa turvapaikanhakijalle on jo ehditty tehdä kielteinen päätös, josta hakija on valittanut hallinto-oikeuteen.
– Tässä vaiheessa sitten nousee esiin kristinuskoon kääntyminen, josta turvapaikanhakija kertoo hallinto-oikeudelle. Samalla on toimitettu kastetodistus oikeudelle, sanoo Anu Karppi.
Hallinto-oikeus palauttaa silloin turvapaikka-asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen selvitettäväksi. Tällöin virastolla on velvollisuus selvittää tämä turvapaikkaperuste, eikä se voi perustaa päätöstään esimerkiksi pelkästään seurakunnan antamaan kastetodistukseen tai lausuntoon.
Eihän kysymyksiin osaisi tavallinen suomalainen tapakristitty edes vastata.
Päivi Torni
Kristinuskoon kääntyminen on ollut turvapaikanhakijoilla oleskeluluvan hakuperusteena lähes 1 000 tapauksessa vuosina 2016–2017.
Maahanmuuttovirastolla ei ole tilastoa, kuinka usein peruste on johtanut oleskeluluvan saamiseen. Suurin osa päätöksistä, joissa hakija on vastikään kääntynyt kristinuskoon, on kielteisiä.
– Vakuuttumiskynnys uutena esitettyjen perusteiden kohdalla on tavallista korkeampi. Mutta joidenkin kohdalla olemme vakuuttuneet, että kristinusko on todella asettunut osaksi heidän elämäänsä. Tällöin katsomme, että uskosta ei voida enää luopua ja kääntyminen voi joillekin aiheuttaa vainon vaaran kotimaassa.
Kirkko ottaa avosylin vastaan uudet kristityt
Kristinusko johtaa usein vainoon, väkivaltaan ja jopa kuolemaan Lähi-idän kriisipesäkkeissä. Kirkkohallituksessa on huomattu, että seurakuntalaiset auttavat turvapaikanhakijoita aktiivisesti.
– Halutaan tarjota kotimajoitusta, ollaan mukana ystävätoiminnassa sekä lahjoitetaan vaatteita ja tarvikkeita. Tuetaan oikeusturvan toteutumisen varmistamisessa, opetetaan suomea ja tehdään yhdessä ruokaa, kertoo kirkkohallituksen asiantuntija Laura Arikka.
Pikakasteet eivät ole evankelisluterilaisessa kirkossa mahdollisia turvapaikanhakijoille. Kirkkolaki edellyttää muilta kuin Suomen kansalaisilta kolmen kuukauden osallistumista seurakunnan toimintaan, jotta kaste olisi mahdollinen.
Luterilainen kirkko suhtautuu kristinuskosta kiinnostuneisiin potentiaalisiin uusin jäseniin luottamuksella.
– Emme me voi lähteä epäluottamuksesta ihmisiin. Kolmen kuukauden prosessi on myös niin pitkä, että kyllä asia yleensä jätetään kesken, jos se ei omalta tunnu, uskoo Arikka.
Sairaanhoitajataustaisella Maisun Al-Muhammadawilla on neljän vuoden oleskelulupa, josta on jäljellä kolme vuotta.
– Minulla ei ole nykyistä Jumalaani kohtaan mitään pelkoja. Ulkoiset asiat eivät enää symboloi uskoani, vaan se on sisällä sydämessäni.