Presidentti Sauli Niinistön tuore, virallinen muotokuva on syntynyt sadan taiteilijan voimin. Teos on muotokuvamosaiikki. Taidekriitikko Otso Kantokorpi ei innostu lopputuloksesta.
– Se on minun mielestäni huono, yksinkertaisesti ruma. Ymmärrän lajityyppien rikkomista nykytaiteessa, mutta sellaisena muotokuva ei ole hyvä, vaan liian helppo ja ilmeinen. Taustalla vaikuttaa voimakkaasti fotorealismi ja se valokuva, joka on työn pohjalla.
Kantokorpi kertoo kirjoittavansa parhaillaan kirjaa muotokuvasta, jonka kuolemasta on puhuttu pitkään.
– Minun käy sääliksi yritykset nykytaiteistaa muotokuvaa. Se on jo määritelmällisesti vanha lajityyppi, jota ei pysty uudistamaan. Siitä voi joko luopua tai pitää perinnettä yllä.
Kantokorpi löytää teoksesta myös makaaberia huumoria.
– Toinen tuottajista, Atro Linnavirta tuli kuuluisaksi teoksesta Kuolleet pressat, joka oli esillä Kuvataideakatemian lopputyönäyttelyssä viime vuonna. Nyt näen saman tyypin tekemässä elävää presidenttiä, Kantokorpi nauraa.
"Sympaattinen ja onnistunut"
Kuvataiteilija Camilla Vuorenmaa pitää lopputulosta lämminhenkisenä.
– Muotokuva on sympaattinen ja sinällään onnistunut. Se on hyvin uskollinen perinteelle, koska se on esittävä, eikä liian radikaali.
Kun Yhdysvaltojen presidentti Barack Obaman ja hänen puolisonsa Michelle Obaman muotokuvat paljastettiin helmikuussa, käytiin keskustelua siitä, onko muotokuva taideteos vai ei. Osa piti lopputulosta liian pop-henkisenä. Vuorenmaan mielestä muotokuva on ehdottomasti yksi taiteenlajeista.
– Muotokuvia pitää vertailla aina keskenään. Kun katson tätä teosta ja vertaan muihin virallisiin muotokuviin, tämä on raikas ja nykyaikainen.
Mutta onko se Niinistön näköinen?
– Minulla tulee mieleen Niinistön vaalikampanja ja sen Koko kansan presidentti -slogan. Oli samaa mieltä tai ei, ainakin tämä on varmasti sen näköinen, millaisena Niinistö haluaa itsensä nähtävän.
"Ei uskallettu uudistaa perinnettä"
Kriitikko, galleristi ja kuraattori Veikko Halmetojan mielestä nyt haetaan selkeästi aiempaa rennompaa otetta. Se näkyy jo siinä, että tekemiseen on saanut osallistua useampi taiteilija.
– Olisi ollut kuitenkin hauskempaa, jos olisi luovuttu muotokuvan formaatista. Silloin olisi voitu toteuttaa yhteisötaideteos, joka ei välttämättä olisi Niinistön muotokuva ja josta ei olisi jäänyt jäljelle mitään konkreettista.
Halmetojan mielestä lopputulos olisi voinut olla esimerkiksi tapahtuma, joka olisi dokumentoitu, ja joka ei koskaan olisi päätynyt seinälle riippumaan.
– Silloin olisi irrottu protokollasta ja mietitty asioita aivan uudesta näkökulmasta. Nyt ei ole uskallettu oikeasti uudistaa perinnettä.
Halmetojan mielestä on surullista, että virallisilla muotokuvilla ei monesti etsitä taiteellisia arvoja, vaikka teokset ovat taloudellisesti arvokkaita.
– Meillä on paljon suomalaisia kuvataiteilijoita, jotka kykenevät tekemään taiteellisesti korkeatasoisia muotokuvia. On rohkeaa valita arvostettu taiteilija ja luottaa lopputulokseen.
Halmetoja nostaa esiin presidentti Tarja Halosen aiemman muotokuvan, jonka maalasi Rafael Wardi sekä Barack ja Michelle Obaman muotokuvat. Erityisen hienona lajityypin edustajana Halmetoja pitää Lucien Freudin kuningatar Elisabethista tekemää kasvotutkielmaa.
– Se on jopa raju, siinä on pyritty tavoittamaan kuningattaren mieliala, tunnelma ja luonne. Se ei ole kaunisteltu hallitsijamuotokuva. Sitä katsoessa tulee olo, että kuningatar on kuvan kautta meille enemmän totta kuin ilman sitä.
"Monimuotoinen ja moniääninen"
Ateneumin taidemuseon johtaja Susanna Petterssonin mielestä muotokuva ilmentää rohkeaa valintaa.
– Presidentti haluaa selvästi monimuotoisen ja moniäänisen kokonaisuuden.
Pettersson muistuttaa, että muotokuvalla on vahvat perinteet, jotka palautuvat antiikin Kreikkaan, Egyptiin ja Roomaan asti. Niitä ei yhdellä teoksella uudisteta.
– Kiinnostavaa on se, että tekijäjoukko on runsas ja edustaa monia eri taiteenaloja. Sitä voi pitää kunnianosoituksena taiteen eri lajeille ja nuorille tekijöille.
Petterssonin huomauttaa, että julkisuuden henkilöt ovat aina ihmisten ajatusten ja projisointien kohteita ja siksi usean taiteilijan näkemys on kohdallinen.
– Se, että muotokuva muodostuu pikseleistä, ilmentää sitä, että meillä jokaisella on oma käsityksemme tasavallan presidentistä.
Pettersson puntaroisi teosta muusta kuin taiteellisen arvon näkökulmasta.
– Sitä kannattaa katsoa ennemminkin symbolisena tekona kuin arvioida taideteoksen arvoa. Teolla on suuri merkitys.
Lisätty Susanna Petterssonin kommentit klo 15.02.
Lue myös:
Sauli Niinistö muotokuvastaan: "Joku voi pitää sitä jonkinlaisena Dorian Grayn muotokuvanakin"