Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Lastenhoito kartuttaa eläkettä, mutta ei välttämättä tasapuolisesti – keskoslapsen äiti ei ole paljon eläkettä ehtinyt miettimään

Äidit käyttävät edelleen leijonanosan perhevapaista, mikä voi tulevaisuudessa pienentää eläkettä isän eläkkeeseen verrattuna.

Karoliina ja Iivo Vallipuro istuvat vierekkäin sohvalla
Yksivuotias Iivo hauskuuttaa itseään leikkimällä sälekaihtimilla. Äiti Karoliina Vallipuro joutuu välillä hillitsemään leikkejä. Kuva: Riina Mäenatusta / Yle
  • Riina Mäentausta

– Puolitoista litraisen limsapullon kokoinen poika.

Näin luonnehti jyväskyläinen Olli Vallipuro lastaan, joka syntyi viime keväänä hyvän matkaa etuajassa, keskosena. Alkusäikähdyksen jälkeen arki Vallipurojen perheessä asettui uomiinsa. Lapsi söi, nukkui ja tutki maailmaa niin kuin vauvoilla on tapana. Vuoden ajan Iivon äiti Karoliina on ollut lapsen kanssa kotona, kun isä Olli on käynyt töissä.

– Täytyy sanoa, että oma eläke on ollut aika vähän mielessä. Tuntuu, että tässä viimeisen vuoden aikana on ollut niin paljon muuta mietittävää, Karoliina Vallipuro tuhahtaa ja nostaa syliin haluavan vuodenikäisen Iivon käsivarsilleen.

Vallipurolla on hyvä työtilanne. Häntä odottaa vakituinen työpaikka, johon palata perhevapaiden jälkeen. Työn ja lastenhoidon yhdistäminen askarruttaa häntä silti.

– Totta kai olen miettinyt, että miten tällainen pitempi poissaolo työelämästä vaikuttaa urakehitykseen.

Pienten lasten hoito on kartuttanut eläkettä yli 10 vuotta

Lapsia kotona hoitavien vanhempien eläketurva koheni huomattavasti runsaat kymmenen vuotta sitten. Vuodesta 2005 alkaen eläkettä on kertynyt yhtäläisin säännöin äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta sekä myös kotihoidontuen ajalta eli hoitovapaalta.

Nykyään äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta eläkettä kertyy sille vanhemmalle, joka hoitaa lasta kotona. Isä voi pitää lyhyen jakson isyysvapaata yhdessä äidin kanssa, jolloin eläkettä kertyy molemmille.

Lapsi istuu syöttötuolissa ja pitää kättä silmillään
Iivolle iski väsy. Pikkulapsiajan ilot ja surut tulevat tutuiksi äidille ja isälle kouriintuntuvimmin silloin, kun he hoitavat lasta yksin. Kuva: Riina Mäentausta / Yle

Käytännössä lapsen ensimmäiseltä hoitovuodelta eläkettä kertyy kuin vanhempi olisi töissä. Aikaisemmin oikeus koski vain osaa työtä tekevistä riippuen siitä, minkä eläkelain piirin kuului. Tuolloin esimerkiksi kunnan ja valtion työntekijöille eläkettä kertyi vuoden ajalta heidän hoitaessaan lapsia, mutta maatalouslomittajalle ja freelancetoimittajalle taas ei.

Vanhempainvapaan jälkeen äiti tai isä voi jäädä hoitamaan lasta kotiin kotihoidon tuella. Silloin eläke kertyy kiinteän euromäärän mukaan.

Vuoden 2018 tasossa summa on 728,34 euroa kuukaudessa. Tämän summan perusteella esimerkiksi kotiäidille tai -isälle karttuu eläkettä 1,5 prosenttia kuukaudessa tuosta summasta. Eläkettä kertyy siihen saakka, kun nuorin hoidettavista lapsista täyttää kolme vuotta.

Pitkään lapsia kotona hoitavien vanhempien näkökulmasta tilanne on nykyään huomattavasti parempi aikaisempaan verrattuna. Ennen vuotta 2005 eläkettä ei kertynyt kotihoidontuen ajalta lainkaan.

Uusi eläkelaki kohentaa myös työttömän vanhemman tilannetta hänen hoitaessa pieniä lapsia kotona. Jos ihminen saa työmarkkinatukea, kertyy hänelle eläkettä 728 euron mukaan. Aikaisemmin näin ei ollut.

Ensimmäisen vuoden jälkeen notkahtaa

Vallipurojen perheessä vanhempien työnjako pienen lapsen parin ensimmäisen vuoden aikana on muodostumassa näillä näkymin äitipainotteiseksi. Siinä missä äiti saa hoitaa lasta runsaan vuoden, isä saa parisen kuukautta.

Miltä jako tuntuu isästä?

– Äitiin lapsen on ensin tärkeää saada kasvatus- ja hoitosuhde. Mutta kun lyödään lukuja pöytään: äidille yli vuosi ja toiselle pari kuukautta, niin en tiedä, onko se tasavertaista. Meillä se kuitenkin toimii, Olli Vallipuro sanoo.

Hän kuitenkin on valmis harkitsemaan jäämistä lapsen kanssa kotiin pidemmäksikin aikaa, jos olosuhteet isyysloman jälkeen ovat suotuisat.

Kaikkein paras olisi, jos voisimme molemmat olla sekä töissä että kotona.

Karoliina Vallipuro

Pitkään jatkuva kotiäitiys tai -isyys leikkaa parannuksista huolimatta edelleen ison loven henkilön eläkkeeseen. Lapsen ensimmäisen hoitovuoden jälkeen eläkettä näet kertyy huomattavasti vähemmän kuin äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaiden ajalta.

Esimerkiksi jos äidillä tai isällä on voimassa oleva työsuhde äitiys- tai isyysloman alkaessa, ja hän hoitaa lasta myös vanhempainvapaan ajan, kertyy eläkettä kuin töissä ollessa. Kun eläkekertymä on 1,5 prosenttia, kertyy eläkettä 2 500 euron kuukausituloilla 37,50 euroa ensimmäiseltä hoitovuodelta.

Kun vanhempi jää kotihoidon tuelle, eläkettä kertyy 10,90 euroa vuodessa. Jos vanhempi on kotona esimerkiksi kolme vuotta yhtäjaksoisesti, eläkettä noilta vuosilta kertyy yhteensä 59 euroa. Summa on lähes kaksi kertaa pienempi kuin jos ihminen olisi ollut tuon ajan yhtäjaksoisesti töissä.

Lasten hoitaminen kotona kerryttää eläkettä vähemmän kuin ansiotyö
Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Runsaan 700 euron kuukausitulot kerryttävät siis eläkettä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi suomalaisen yleisin kuukausipalkka, 2 500 euroa. Jos tilannetta vertaa suomalaisen keskipalkkaan, joka on yli 3 600 euroa, vaikutus on vieläkin suurempi.

Jos lasten hoitaminen kotona venyy esimerkiksi 5–7 vuoden mittaiseksi, ero vanhempien eläkkeiden välillä voi olla tuntuva. Pitkä tauko työelämästä vaikuttaa lisäksi työntekijän urakehitykseen ja palkkaukseen. Näin eläkkeen kertyminen voi olla hitaampaa vanhempien välillä vielä silloinkin, kun molemmat ovat taas työelämässä.

Tärkeää on myös ilmoittaa Kelaan, kumpi vanhemmista lasta kulloinkin kotona hoitaa. Eläketurvakeskuksen tiedossa on tapauksia, jossa hoitajana on ollut isä, mutta kotihoidon tuki on haettu äidille. Tällöin vaikutus on kohdistunut äidin eläkekertymään.

Eläkevaikutusta voi tasata jakamalla lastenhoitovastuuta

Vanhempien puhuessa Iivo on kiivennyt harmaalle sohvalle mielipuuhansa pariin. Poika tarttuu pienellä nyrkillään sälekaihtimen vetonaruun ja kiskaisee. Kuplivalta kuulostava hekotus paljastaa, että pieni herra on mielipuuhassaan.

Kun Karoliina Vallipuro saa pojan luopumaan kaihtimien edestakaisesta kiskomisesta, hän toteaa:

– Kaikkein paras olisi, jos voisimme molemmat vanhemmat olla sekä töissä että kotona. Se olisi meille kaikkein paras tilanne, jos pystyisimme puolittamaan sen.

Lastenhoidon ja työn yhteensovittaminen on nyt perheessä ajankohtaista, sillä äidin töihin paluu alkaa olla käsillä. Keskoslapsena Iivo on herkkä infektioille, minkä vuoksi vanhemmat eivät vielä haluaisi laittaa häntä päivähoitoon. Päiväkodeissa tunnetusti tulehdukset ja nuhakuumeet leviävät helposti.

Yksivuotias lapsi istuu syöttötuolissa ja isä on vieressä
Kuva: Riina Mäentausta / Yle

Vallipurojen suunnitelma jakaa vastuut lastenhoidossa ja työteossa vaikuttaa hyvältä myös vanhempien eläkkeiden näkökulmasta.

– Suosittelisin, että pelkästään äiti ei hoitaisi pieniä lapsia kotona, vaan myös isä ottaisi oman osuutensa. Silloin sen vaikutus eläketurvaan ei olisi niin suuri, kuin se ehkä muuten on, sanoo tiedottaja Kimmo Kontio Eläketurvakeskuksesta.

Isä voi epäröidä pidemmälle perhevapaalle jäämistä, jos jo lyhyemmästä poissaolosta koituu hankaluuksia töiden sujumisen kannalta.

Johanna Närvi

Lastenhoidon jakaminen tasan vanhempien kesken voi olla silti helpommin sanottu kuin tehty. Siihen vaikuttaa esimerkiksi vanhempien erilainen asema työmarkkinoilla.

Jos toisella on vakituinen työ, jossa kuukausitulo on kohtuullinen ja toisen työsuhteet puolestaan ovat määräaikaisia, ei lastenhoidon jakaminen tasaisesti houkuttele esimerkiksi taloudellisista syistä.

Raha ja tekemättä jäävät työt saavat isän skippaamaan isyysloman

Äidit pitävät edelleen pääosan vanhempainvapaista ja hoitovapaasta eli niistä perhevapaista, jotka vanhemmat voisivat jakaa keskenään. Noin puolet isistä jättää edelleen heille korvamerkityn pidemmän isyysvapaan pitämättä.

Mikä sitten estää monia isiä jäämästä isyysvapaalle, vanhempain- ja hoitovapaasta puhumattakaan?

– Ei kai siinä muuta estettä ole kuin taloudellinen puoli, Olli Vallipuro hymähtää.

Hän jää kuitenkin pohtimaan, onko alan mies- tai naisvaltaisuudella merkitystä.

– Itse olen sosiaalialalla töissä. Se kun on naisvaltainen ala, niin ehkä tällaisista perheasioista on siellä helpompi neuvotella. En minä tiedä, kun en ole ollut töissä muualla.

Äiti, lapsi ja isä ovat yhdessä sohvan luona
Karoliina ja Olli Vallipuro arvioivat, että osa-aikatyö olisi paras vaihtoehto perheen kannalta. Kuva: Riina Mäentausta / Yle

Vallipurojenkin perheessä vanhemmat ajattelivat ennen lapsen syntymää, että hoitovastuu jaetaan kutakuinkin tasan. Tilanteen tultua eteen on paljastunut, ettei se käytännössä olekaan aivan helppoa. Esimerkiksi raha ratkaisee paljon.

Vaikka molemmat vanhemmat työskentelevät sosiaalialalla ja heidän palkkauksensa on lähtökohtaisesti samaa tasoa, ansaitsee isä vuorotyön ansiosta enemmän.

Vanhempien perhevapaiden jakamista tutkinut Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta on löytänyt isien päätösten takaa useita syitä.

– Asiat, jotka isät itsekin mainitsevat syiksi jättää pidempi isyysvapaa pitämättä ovat, että lapsen äiti hoitaa lasta kotona kotihoidontuella ja isän vapaata pidetään taloudellisesti mahdottomana. Lisäksi mainitaan isän työtilanne ja työkiireet, Närvi kertoo.

Iso vaikuttava tekijä on äidin asema työelämässä. Jos hänellä on työpaikka, johon palata, isä jää todennäköisimmin isyysvapaalle kuin silloin, jos äidillä ei työtä ole. Lisäksi ihanteet siitä, että äiti on lapselle paras hoitaja ja paras hoitopaikka on kotona, ovat 2010-luvullakin vahvoja.

Epätasa-arvoa moneen suuntaan

Perhevapaiden epätasainen jakautuminen heijastuu naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Samalla siinä on kyse myös taloudellisesta eriarvoisuudesta laajemmin. Äidit ovat keskenään eriarvoisessa asemassa taloudellisesti, mutta niin ovat isätkin.

Epätasa-arvoa on siis paitsi naisten ja miesten välillä, myös heidän kesken.

Miesten keskinäinen epätasa-arvo työelämässä vaikuttaa perhevapaiden pitämiseen.

Esimerkiksi yrittäjillä isyysvapaalle jääminen voi käytännössä olla vaikeaa. Usein isyysvapaansa jättää käyttämättä myös työntekijäasemassa oleva isä, jolla on pieni palkka ja vähän koulutusta. Joskus isä voi olla työmarkkinoiden ulkopuolella kokonaan.

Minusta olisi mukavaa, jos voisi olla myös koko perheenä pidemmän aikaa kotona ilman, että se vaikuttaa tuloihin.

Olli Vallipuro

Aikuisiin kohdistuvat työ- ja talouselämän vaatimukset heijastuvat lapsiin asti.

– Voi ajatella, että isien tai miesten välinen epätasa-arvo heijastuu lapsiin niin, että myös erilaisista taustoista tulevilla lapsilla on erilaiset mahdollisuudet saada oman isänsä täysipäiväistä hoivaa, sanoo Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Jyväskyläläisessä kodissa yksivuotias Iivo on alkanut ilmaista, että vatsassa kurnii. Isä Olli Vallipuro vie pojan keittiöön hiukopalalle. Hänellä on vielä seitsemän viikkoa isyyslomaa edessäpäin.

– Isyysvapaiden pitää olla itsestäänselvyyksiä, että isä pystyy ne pitämään, hän sanoo painokkaasti ja antaa Iivolle juotavaa.

Työnantajat suhtautuvat Närvin mukaan melko myönteisesti isien perhevapaisiin. Silti työpaikoilla kuitenkin usein oletetaan, että isät pitävät vapaista vain heille varta vasten jyvitetyt isyysvapaat, jotka ovat melko lyhyitä.

Mies katsoo lattialla leikkivää lastaan
Olli Vallipuro ei sulje pois mahdollisuutta jäädä kotiin hoitamaan lastaan myös isyysvapaan jälkeen. Kuva: Riina Mäentausta / Yle

Siinä missä äidin äitiysvapaan ajalle palkataan sijainen, isän työt jäävät usein hänen omalle kontolleen. Joskus isät tekevät työnsä valmiiksi etukäteen, hoitavat niitä kesken isyysvapaan tai sen jälkeen.

– Tällöin isän voi olla vaikea toimia vastoin yleisiä odotuksia ja pitää pidempiä perhevapaita. Isä voi myös epäröidä pidemmälle perhevapaalle jäämistä, jos jo lyhyemmästä poissaolosta koituu hankaluuksia töiden sujumisen kannalta, sanoo Närvi.

Perhevapaisiin lisää yhteistä aikaa

Olli Vallipuro katselee pöydän toisesta päästä maissinaksua natustavaa Iivo-poikaansa. Perhevapaita nuorisokodin ohjaajana työskentelevä mies muuttaisi lisäämällä isälle jyvitettyä vapaata äidin osuuden jälkeen.

Toisen muutoksen hän tekisi vanhempien yhteiseen hoitoaikaan.

– Minusta olisi mukavaa, että voisi olla myös koko perheenä pidemmän aikaa kotona ilman, että se vaikuttaa tuloihin. Se olisi mielestäni lapsen kasvatuksen puolesta tosi mukava juttu.

Jäi Vallipurojen perheen isä sitten lähikuukausina kotiin pidemmäksi aikaa tai ei, eläkkeen kertymisen perusteella hän ei sitä ratkaise. Siihen on olemassa muu syy, joka ei liity asemaan työelämässä tai rahan hankkimiseen.

– Omat arvot vaikuttavat päätökseen, se miten haluamme Iivoa hoitaa. Mukavaa olisi, että Iivo voisi ensimmäiset kaksi vuotta olla kotona tai kodinomaisessa hoitopaikassa. Se vaatii vähän sellaista sumplimista ja kikkailuja, jos sen haluaa nykysysteemillä toteuttaa.