Rovaniemellä asuva Outi Paadar seuraa verkon kautta Suomen saamelaiskäräjien kokouksia, jotka pidetään pääasiassa Inarin saamelaiskulttuurikeskuksessa.
Tällä hetkellä verkkolähetyksessä kuuluu se kieli, mitä kukin edustaja valitsee käyttää. Kokouksissa käytetään kaikkia Suomessa puhuttuja saamen kieliä ja suomea. Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio johtaa kokousta koltansaameksi.
Outi Paadarin mielestä olisi kätevää, jos ymmärtäisi kaiken, mitä kokouksissa puhutaan.
– Omasta mielestäni ymmärrän hyvin inarin-, pohjoissaamen- ja suomenkielisen puheen, mutta joskus tuntuu koltansaamen kohdalla, että olisi mukavaa kuulla jotkut sanat tulkattuna, pohtii Paadar.
Hän on seurannut joskus verkossa myös Norjan saamelaiskäräjien kokouksia, jotka tulkataan.
– Onkin aika luksusta kuunnella koko ajan pohjoissaamenkielistä tulkkausta, toteaa Paadar.
Verkkolähetyksen tulkkausta selvitetään
Saamelaiskäräjät on lähettänyt verkossa kokouksiaan joulukuusta 2014, mutta niistä puuttuu yhä tulkkaus. Saamelaiskäräjille onkin satanut palautetta tulkkauksen puuttumisesta, kertoo saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.
Nyt saamelaiskäräjillä on ryhdytty tutkimaan mahdollisuutta lisätä tulkkausta verkossa lähetettävään suoratoistoon.
Aikio kertoo, että asiaa on selvitetty, eikä tulkkauksen järjestäminen verkkolähetykseen tulisi kovinkaan kalliiksi. Tarvitaan kuitenkin budjettimuutos, jonka saamelaiskäräjien hallitus käsittelee.
– Tekniikka on kehittynyt ja näyttääkin siltä, että tulkkauksen lisääminen on mahdollista ja tulkit ovat myötämielisiä asialle. Tulkkaus on mahdollista, jos tahtoa on, kiteyttää Aikio.
Saamelaiskäräjien jäsen on joskus tietoisesti valinnut puhua suomeksi nimenomaan verkkostriimin vuoksi
Saamelaiskäräjien jäsen Magreta Sara toivoisi, että tulkkaus järjestyisi. Nykytilanteessa hän joutuu pohtimaan, millä kielellä pitää puheenvuoron.
– Minulle on luonnollista puhua kokouksissa saamea, mutta tiedän, että en saavuta kaikkia katselijoita tai kuuntelijoita saamenkielellä. Joskus olen tietoisesti valinnut suomen kielen, jotta voin olla täysin varma siitä, että kaikki katsojat ymmärtävät sanomani, kertoo Sara.
Outi Paadar kantaa huolta saamelaisyhteiskunnan tilanteesta, kun saamelaiskäräjien jäsenet valitsevat saamen kielen sijaan suomen kielen kokouksissa – nettistriimin vuoksi.
– Saamen kielellä ei kauas pötki. Vaikka me olemme raataneet saamen kielen eteen, silti poliitikot kokevat, että heidän on pakko puhua suomea, jotta kaikki ymmärtävät, sanoo Paadar.
Tulkkaus pyritään järjestämään seuraavaan täysistuntoon
Samaa keskustelua käydään myös Ruotsissa. Ruotsin saamelaiskäräjät toivoo, että täysistuntoihin saadaan tulkkaus (Sameradion & SVT Sápmi).
Suomen saamelaiskäräjien täysistunto on seuraavan kerran kesäkuussa (Saamelaiskäräjät). Ennen sitä hallitus kokoontuu käsittelemään asiaa.
– Jos hallitus hyväksyy ja kaikki menee suunnitellusti, voimme jo kesäkuun kokouksessa toteuttaa tulkkauksen, arvioi Anne Kirste Aikio.