Lähitulevaisuus voi olla nyt nuorten.
EU-komissio ehdottaa, että suosittu Erasmus+ opiskelijavaihto-ohjelma saisi tuplasti rahaa nykyiseen verrattuna, 30 miljardia euroa. Siitä alle miljardi halutaan ohjata interrailaamisen tukemiseen. Jos hintojen lasku saisi nuoret liikkeelle ja tutustumaan enemmän lähiympäristöönsä eli Eurooppaan.
Vuoden kuluttua on jälleen eurovaalit. Suurta keskustelua nuorison piirissä on herättänyt brexit. Britannia on haluttu opiskelu- ja työskentelymaa, mutta brittien asenne maahanmuuttajia kohtaan on kiristynyt. Euroopan unioni jää silti olemaan ja elämään, oli EU-Britanniasuhde millainen tahansa vuoden kuluttua, kun brexit toteutuu.
Komissio heitti viime viikolla ensimmäisen ehdotuksensa Euroopan painopisteistä ja niiden rahoituksesta vuosille 2021-27. Monivuotiset rahoituskehykset ovat se väline, joilla Euroopan kehitystä muokataan ja ohjataan.
Vuoden 2014 eurovaalit eivät innostaneet 18–24 -vuotiaita suomalaisia. Vain kymmenen prosenttia nuorista kävi äänestämässä. Länsinaapuriimme Ruotsiin verrattuna tulos oli katastrofaalinen. Ruotsin nuorista 66 prosenttia innostui vaikuttamaan.
– EU tuntuu etäiseltä ja monet nuoret kokevat, ettei äänellä ole merkitystä. Ei kuitenkaan saa sitä mitä tilaa, sanoo Ylioppilaslehden päätoimittaja Robert Sundman. 23-vuotias Sundman pääsi äänestämään jo viime kerralla ja aikoo niin tehdä myös ensi toukokuun vaaleissa.
EU-komissiota Suomessa edustava Sari Artjoki tunnistaa ja tunnustaa nuoret haasteeksi.
Videolla Sundman ja Artjoki keskustelevat siitä, mitä nuoret EU:lta haluavat ja mitä EU:lla on nuorille tarjota. Keskustelua vetää Ylen EU-erikoistoimittaja Susanna Turunen.